feelin' blue

Muutama päivä on mennyt aika nopeasti, valmista ei ole vieläkään, sillä yksi projekti vie jonkin verran aikaani tässä kuussa. Puikot on silti kilisseet aika mukavasti, tuntuu vain, ettei mitään oikein saa valmiiksi.

Kävimme viikonlopun ruokaostoksilla tällä kertaa toisella puolen Tamperetta, kun saimme sieltä kyydin takaisin ja lisäksi kuski (eli mummuni) lahjoitti minulle värjäyskattilan!

Se on sininen! Ja vetoisuudeltaan kuusi litraa! Nyt voin värjätä muullakin kuin elintarvikeväreillä, ja enemmän kuin 150 g kerrallaan (200 g on suunnilleen maksimi mitä vajaan kolmen litran soppakattilaani mahtuu värjäytymään). Ostin samalla reissulla muutamat dylonin kuumavärinapit, värjäilen ehkä tällä viikolla jo yhdet sukkalangat ja sitten pitääkin ostaa lisää valkoista Nallea värjäysprojekteihin. :D

Keskeneräiset neuleetkin ovat muuten sinivoittoisia tällä hetkellä. Kattilaan änki kuvattavaksi myös huivi, jonka piti olla nopeatöinen (kun totesin, ettei minulla ole yhtään itse tekemääni huivia ja alkaa jo olla sellaiset ilmat, että huiveja tarvitsee). Loin 120 cm:n pyöröille "sopivasti" eli monta silmukkaa, ja sitten aloin neuloa ainaoikeaa. Musta on Kitten Mohairia, turkoosi jotakin nimetöntä ammoin nettikirpputorilta ostamaani mohairia.

Tässä poseeraa sitten pipontekele, jonka aloitin miehelle purettuani sen Rustika-kissapipon langanpuutteen vuoksi. JC:hän se, lanka on Isoveljeä, jota hamstrasin Anttilan poistolaarista joskus, mutta kotona tuo väri ei sitten enää puhutellutkaan. Miehelle sopii, tämä on yllättävän hankalaa neuloa nelosen sukkiksilla, kun ei ollut sopivaa pyöröä alkuun. Tulee sormet kipeiksi, eli tätä tehdään aina välillä 5-15 kerrosta kerrallaan. Vielä en ole kavennuksiin asti päässyt.

Syyskuussa aloitin Viita-neuleeksi suloisen pehmeästä Lana Grossan petroolista Babykidistä huivia. Katselin erilaisia pitsi- ja muitakin huiveja ja totesin sitten, että haluan tästä ihan vaan sileän huivin, joka on leveän suorakaiteen muotoinen ja jonka alussa ja lopussa on joitakin kerroksia helmiä. Puikot numero 5, joista tulee silmääni sopivaa neuletta. Luultavasti pingotan tästä vielä vähän verkkomaisemman valmistuttuaan.

Helmiä on yllättävän vaikea kuvata, mutta ne ovat "ei-ihan-pienimpiä" petroolinvärisiä kiiltäviä lasihelmiä. Pujottelin niitä yksi yö ensimmäisen kerän alkuun. Se sama kerä on menossa vieläkin, huivilla venyttämättä mittaa reippaat 50 cm ja leveyttä jotain 35 cm. En ole tätä juurikaan kotona neulonut, aika paljon Viita-akatemiassa ja myös eräissäkin tupareissa tuli puikoteltua (jonka jälkeen joku kysyi minulta, teenkö työkseni jotain käsitöihin liittyvää). :)

Se täältä tänään. On ollut vähän huono maanantai, en ehtinyt edes kaupungille (ja postiin), kuten oli tarkoitus. Huomenna uusi yritys, nyt menen etsimään jotain ruokaa.