all the strangers came today

Tammikuun alun pakkasilla yllätin itseni haaveilemasta kaulurista, siis sellaisesta pitkähköstä pötköstä, jollaisia olin aiemmin karsastanut. Nyt tarvitsin sellaisen työmatkoille ja lenkeille huivin kaveriksi.

Kävin stashia läpi, ja pyörittelin useampaakin pehmoista vyyhtiä käsissäni, kunnes eksyin joulukalenterisukkien jäljiltä juuri lajitellulle jämälankalaatikolleni. Kymmenen pientä pehmoista palleroa huuteli nimeäni. Pistin ne samaan kuvaan ja räpsiessäni mietin, miten toteuttaisin raidoituksen. Sitten hoksasin kirjahyllyssä Heurekasta kotiutuneen parin 12-sivuisia noppia.

Siitä se ajatus sitten lähti! Kynää ja paperia ja vaaka ja suunnilleen hatusta heitetty silmukkamäärä, 3 mm puikot ja mulla oli hyvin addiktoiva noppapeli. :D Kauluri valmistui noin viikossa, kun aina piti neuloa vielä seuraava raita.

Ohje: Oh! You pretty things, Ulla 1/16 (oma) / Ravelryssa

Puikot: 3 mm

Lanka: Keesi Ultrasock x2, Kraft BFL Sock, Lanitium ex Machina Merino Sock Twist, Yarngrimoire BFL Supersock ja Yarngrimoire Supersock x5
Menekki: Yhteensä noin 110 grammaa (jämäkerät olivat painoltaan 7-36 grammaa)

Fiilis: talven paras neule! Kuvissa jo jonkun aikaa käytössäkin ollut

Kiitokset: Setsu, Gufi, Downton Abbey, David Bowie <3

Jossain vaiheessa neulomista kaverit alkoivat kysellä, että kai teen ohjeen. Tällä kertaa olin jopa kirjoittanut jonkinlaiset muistiinpanot, joten toki lupasin ohjeen. Ja Ullan deadline-päivänä reippailimme miehen kanssa (kahdesti! Koska kuvaaja ensin kysyi, että miten haluan hänen rajaavan kuvat, ja sitten ei kuunnellut, mitä vastasin! :D) erään sillan alle muutamia hiihtäjiä väistellen.

Ajattelemani hienot graffititaustat olivatkin saaneet lumien myötä huurrelasitteen, mutta toimivat silti melko kivasti vähän rauhallisempana taustana. Ja ohjekin lähti lopulta ihan ajoissa, vaikka karkasin välillä tanssimaan.

Nimeä mietin koko tammikuun. Suuren maestron kuolema ei voinut olla vaikuttamatta tähän, ja kun jo ties kuinka monetta päivää kauluriohjetta ajatellessani päässä soi Oh! You pretty things -kappale, oli valinta lopulta selvä.

Oh! You pretty things on kunnianosoitus paitsi niille pienille ihkulankakerille, jotka haluaa vielä käyttää johonkin ihanaan projektiin, myös herra Bowielle. <3

P.S.: Oli muuten hauskaa seurata noppien todennäköisyyttä. Minun noppani halusivat arpoa minulle paljon eri vihreitä, kun taas yhtä kolmesta turkoosista jämästä tuli vasta aivan viimeisillä 10-20 sentillä. :D

katsoin silti peiliin, se oli lohjennut

Kuten tulin maininneeksi, selätin retriitissä vihdoin parin kuukauden kehruupläähin ja löysin mojoni. Retriittiprojektiksi valikoitui tuoreesta värjäyssatsista 75/25 superwash merino/nylon -sekoitus, väriltään Starman. Ja oi että kun hänestä tuli nätti!

Halkaisin letin kahteen osaan ja säikeen navajoin. Mukavan pyöreä lanka pullahti vielä hiukan pesussa, metreiksi jäi 375m/124g, eli mukavaa sporttivahvuista sukkalankaa siis sain aikaiseksi. :)

Eikä Päivölästä muutenkaan tyhjin käsin tarvinnut poistua:

Destash-pöydästä löytyi WM Twin Tandoori Masala, onnistuin nappaamaan Neulistin ompelemista pussukoista ainoan keltaisen ja lisäksi lauantaina kompastuin Keesin kuitujen edessä. Mixed BFL/silkkiä, nom!

En ole oikein koskaan saanut lopulta makuani Wollmeiseen, vaikka sitä on vähän kertynytkin. En kauheasti nauti puuvillaisesta neuletuntumasta, enkä saa siitä tarpeeksi tiukkaa tiheyttä sukkiin. Pidän kyllä valmiista WM-neuleista, valtava Daybreakini on eräs suosikkihuivejani ja paitalankana se vaikuttaa kivalta. Yksittäinen vyyhti halusi silti muuttaa meille, sillä luulen sen sopivan paremmin raitahuiviksi yhdessä Frizzi Frizzanten kanssa kuin jo kokeilemani porkkana.

Sateenkaarirakkautta

En yleensä esittele kuin vilaukselta keskeneräisiä töitä, mutta tämä projekti tarvitsee omat hetkensä parrasvaloissa. :)

Erään Ravelry-ryhmän Sateenkaari-KAL tuli juuri oikeaan saumaan, kun aloin olla hiukan pahoillani siitä, etten halunnut osallistua Ravellenicseihin, sillä boikotoin* Sotshin olympialaisia mm. Venäjän seksuaalivähemmistöjen tilanteen vuoksi. Ja Ravellenicseissä kohistiin vähän siihen ääneen, etten uskaltanut mukaan.

Mutta tähän KALiin lähdin, ja sainpa huikeen idiksen, jossa yhdistäisin norjalaista rakkautta, omaa rakkauttani käsinvärjättyihin lankoihin sekä sateenkaaren (lähes) kaikkia värejä.

Varastoista löytyi jo montaa väriä, loput värjäsin kisoja odotellessa, ja violetiksi valikoitui lopulta teollisesti värjätty Cascaden Heritage. Muut langat ovat Lanitium Ex Machinan, Keesin ja Handun värjäämiä.

Ensimmäisellä viikolla ahkeroinkin kirjoneuletta hyvän tovin, mutta olympialaisten toisella kisaviikolla meinasi puhti loppua aivan kesken. Oli miehen lomaviikko ja lisäksi oli tarkoituis aloittaa värjäyshommat retriittiä varten.

Ensimmäinen kämmekäs kuitenkin valmistui hiukan ennen kisojen loppumista, viime viikon torstaina, eduskunnan täysistuntoa kuunnellessa. Tarkemmin sanoen sukupuolineutraalin avioliittolain lähetekeskustelun siivellä. Samalla aloitin toisen parin, jossa väritys meneekin hiukan eri tavalla. Siitä lisää myöhemmin!

*Täytyy tunnustaa, että katselin vähintään toisella silmällä talviolympialaisten avajaiset, mutta itse urheilua tai myöskään päättäjäisiä en katsellut.