tuskin on viisasta kiipeillä katolle loikoilemaan

Tämän kevään teema: innostun jostain asiasta ja teen sitä sata lasissa viikon tai pari. Sitten löydän uuden innostuksen kohteen ja keskityn siihen täydellä sielulla pari viikkoa. Ja niin edelleen...

I must confess

Oli seuraavaksi tarkoitus esitellä tällaista väriyhdistelmää tunikan muodossa, joten tikuttelin hihat valmiiksi supernopeasti, päättelin langanpäät, ompelin napit ja pesin...

Ja siitä tuli liian pieni. Tai se on oikean kokoinen paitana, mutta kun tarkoitus oli tehdä väljä, melkein mekkopituinen neuletunika, oli mitoitus väärä. Vähän kyllä epäilin tätä toisen hihan silmukoita poimiessa, mutta annoin mennä... Nyt pusero on häpeämässä ja odottamassa purkua.

Sillä tulin aloittaneeksi jotain aivan uutta! Taas takkia fingering-paksuisesta langasta. :D Tässä neuloin hihat melkein heti, kun sain hihat ja vartalon erotettua, ja juuri nyt posotan helmaa iäisyyden. On tullut katsottua jokunenkin jakso Frendejä samalla...

Sain myös Neulottelua-blogin sndralta tunnustuksen. :)

Ilosofiaa was here tunnustuksen idea lähti siitä, kun törmään silloin tällöin blogeihin joissa tuntuu heti kotoisalta. Se voi olla blogin ulkoasu, ihanat käsityöt, kauniit kuvat tai se tunnelma tai ensivaikutelma jonka blogista saa, kun sinne ensimmäisen kerran astuu sisään. Ihan kun kotiin tulisi. Tuntuuko tutulta?

Tämä tunnustus lähtee siis kiertämään blogimaailmaa ja antamaan tunnustusta niille kaikille ihanille ja kotoisille blogeille. 

 

Ilosofiaa was here tunnustuksen mukana tulee myös pieniä velvollisuuksia.

 
1.Tunnustus jaetaan kolmelle omasta mielestä kotoisalle blogille. Sellaiselle, joka aina saa palaamaan takaisin ja takaisin. Muutamin sanoin blogia kuvaillen kerrot miksi juuri tämä blogi saa tunnustuksen.
2. Linkitä blogit joille olet antanut tunnustuksen takaisin Ilosofiaa http://ilosofiaa.blogspot.fi/ blogiin vaikka kommentoimalla jotain postausta. Lisään itse kaikki linkitetyt blogit omaan listaani joille teen oman sivun omaan blogiini.
3. Tämä tunnustus on tarkoitettu käsityöblogeille tai ainakin osittain käsitöitä käsitteleville blogeille.

 

Aika monessa blogissa tämä tunnustus on jo näkynyt, lähes kaikissa niissä, jotka olisin tähän linkittänyt. Itse haluan antaa tunnustuksen yhdelle pidemmän ajan suosikilleni ja kahdelle uudemmalle:

Poni syö lankarahani

Hippusia

Supermajji seikkailee

Mitä yhteistä on korpilla ja kirjoituspöydällä?

Minulla ei ole pienintäkään havaintoa. Mutta sen sijaan minulla on uusi lempivillatakki:

(Olisi voinut kyllä vetäistä sen hartioilta paremmin ylle, mutta toisaalta se on kiva juuri noinkin.)

Tarkoitus oli tehdä hiukan lantiopituista pidempi A-linjainen takki. No, pesussa se venähtikin pituutta enemmän kuin leveyttä. Silti - tai juuri siksi - tykkään aivan hirveästi.

Lankana tässä on käsinvärjätyt langat, joista vihreä BFL Supersock on ollut jo melkein valmis Plain and Simple, ja hihoja vailla ollut Still Light, jonka helmassa oli tuota petroolinsinistä superwash merinoa. Petrooli on ollut em. Still Lightin lisäksi puseronalku yhdessä lämpimän punaisen lajitoverinsa kanssa.

Nyt ne ovat täydelliset yhdessä. Tämä on minun Mad Hatter* -takkini

Koska takille tuli yllättävästi mittaa, aiemmin ostamani napit loppuivat tietysti kesken. Hassun Hatuntekijän luonteen mukaan korvasin puuttuvan napin toki aivan erilaisella, vaikka olisin voinut käydä ostamassa yhden lisää.

Mukavin tuo takki on kuitenkin ollessaan täysin auki.

Koko takki on neulottu 3,5 mm puikoilla, vaikka ei olisi tehnyt pahaa neuloa ainakin nappilistat vaikkapa kolmemillisillä. Toisaalta se ei haittaa. Takki on kuitenkin juuri hyvän kokoinen ja mallinen ja väriyhdistelmä täydellinen. Olen rakastunut. <3

Kuvista valtava kiitos ja hatunnosto Glendoralle.

*Nimi tulee väriyhdistelmästä, jonka alkuperäinen versio on saanut inspiraationsa Disneyn Liisa Ihmemaassa -elokuvan Hassun Hatuntekijän vaatetuksesta. Takkiin päätynyt väripari on hiukan sinertävämpi ja värikylläisempi, mutta tämänkaltainen oliivin-/omenanvihreän ja petroolin yhdistelmä on silti minulle aina Mad Hatter.

curiouser and curiouser

Kohta pitäisi olla jotain näytettävää. :)

askel ja pysähdys kerrallaan, yksi nurin, yksi oikein

Oli puhetta siitä, miksi tunnun neulovan paljon enemmän kuin pitkään aikaan, mutta mitään ei valmistu. Noh...

Still light -sovelma Wollmeisen pitsilangasta odottelee hihoja. Päävärinä on Aquarius, josta piti tulla ensin tumman Magnolie-pitsin kanssa raitatunika, mutta jossain vyötärön kohdilla iski uusi inspiraatio. Puolet langasta siis on neulottu kahteen kertaan jo. :D Porkkanapitsin ostin kanssaräveltäjältä sukkalankavyyhdillä.

Lisää ohutta yläosaa ja purkulankaa! Omasta päästä alulle pykätty raitatakki on siinä tulossa. Vihreä itse värjätty bfl-sukkalanka on ollut alunperin melkein valmis Plain and Simple, josta en sitten pitänytkään tarpeeksi. Sitten siitä tuli hihoja vaille Still light -sovelma, mutta siinä tökki liian pieni pääntie. Puseron helmaan olin raidoittanut tumman turkoosia itse värjättyä merinolankaa (josta itse asiassa aloitin ensin punaisen kanssa raitapaitaa), mutta sekin raidoitus tökki (yritin olla liian luova tai jotain). Katselin aikani keskeneräistä paitaa, ja väriyhdistelmä suorastaan huusi takiksi. Tämä on suunnilleen vyötäröllä, ja meinaan tehdä tästä vähintään reisipituisen mukavuustakin, joten posotettavaa on...

Mutta vaikka isojakin neuleita on kesken, pitää välillä päivittää sukkavarastoa. Tässä välissä edellisen postauksen päättelykeijua edelleen odottavaan kasaan on päätynyt jo yhdet sukat miehelle ja melkein yhdet omatkin sukat.

Ostin joskus viime vuonna kanssaräveltäjältä Guide to Galaxy -värisen WM Twinin, josta oli tarkoitus tulla Hitchhiker. Mutta ei sitten tullutkaan muutamaa hammasta enempää. Nyt syksyllä inspiroiduin langasta ja ihan perussukkaa pukkaa, mutta nätistipä raidoittuu! <3 Ja koska Guide to Galaxy, piti taas kerran aloittaa iltalukemiseksi Linnunrata -trilogia.

Tästä pitää vielä jakaa hauska sattumus. Sukkaneule oli taannoin mukana neulemiitissä, josta postasin Instagramiin kuvan otsikolla "So long and thanks for all the fish!" Miitin jälkeen kävin Akateemisessa päivittämässä taiteilijatarvikevarastoani työpisteen siivouksen jäljiltä. Loppusumma tarvikkeille oli tasan 42 euroa.

Susihukka

Tää takki on ihan susi. :P Mutta mää oon toisaalta aina sympannu niitä.

"Mutta isoäiti, miksi sinulla on noin suuret korvat?"

"Siksi, rakas lapsi, että kuulisin sinut paremmin."

Malli: oma, kokeillen ja sovittaen itselle neulottu
Lanka ja menekki: Seitsemän Veljestä, n. 1 kg + reilu 50g Drops Alaskaa
Puikot: 4,5 mm
Muuta: korvat oli ongelma, neuloin lopulta Alaskasta lirpakkeen, jonka huovutin koneessa pariin kertaan. Syntyi tukevaa huopaa, josta leikkasin korvien sisälle tukikankaat ja ompelin taitokset.
EDIT: Tasku on neulottu suoraan vartalo-osan kanssa yhdessä, käyttäen apuna toista kerää ja sukkapuikkoa. Yksinkertaisesti taskun reunoilta 3 silmukkaa on aina neulottu kaksinkertaisella langalla, ja pohja samaten kaksinkertaisella.

Suden ollessa ruokalevolla huudot kuullut metsästäjä avasi sen vatsan, vapautti Punahilkan ja isoäidin, ja laittoi tilalle kiviä. Susi heräsi janoisena ja jolkotteli joelle juomaan. Kivet vatsassa painoivat kuitenkin niin, että susi putosi jokeen ja kuoli.

Rantakivistä tehdyt napit tilasin Etsystä Made For Funilta. :)

Kuvat otti avomies, otteet sadusta omasta ulkomuistista. :D

Valmistuneita. Lankaa. Paketteja!

Seuraavassa runsaahkosti kuvasaastetta, joten jätän enimmät löpinät sikseen.

Malli: Ylösalaisinneule omin mitoin (R)
Lanka ja menekki: Novita Rose Mohair, yht. 241 g
Puikot: 6 mm


"Kato, lintu!"


Mies: "Montako kuvaa vielä pitää ottaa?"
asarum: "Niin monta että joku onnistuu."

Ihana päällä, kevyt, kiva neuloa. Ei niin kiva pestä (käsin)...

Malli: ihan perusperuskämmekkäät
Lanka ja menekki: Noro Kureyon Sock, 23 g
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Resorissa joka toisella kerroksella oikeat neulottu kiertäen



Malli: Nine to five Socks (R)
Lanka ja menekki: Yarngrimoire Sock Ukkonen, 58 g
Puikot: 2,5 mm
Muuta: pahoittelen surkeaa kuvaa, nää sukat ei oo mitkään linssiluteet...

Sitten lankaa. Värjättyä. Samaa sukkalankaa kuin aiemminkin (75% villa, 25% nylon, 400m/100g).

Ensin tilauksesta värjätyt. PepSun kaipaili mustapinkkiä ja mustavihreää lankaa irkissä ja tartuin tilaisuuteen. Sain sävyjen puolesta melko vapaat kädet, ja esikatselun perusteella osuin kuulemma ihan nappiin. :)

Where the Wild Roses Grow



Henry Lee

Itselle myös lisää sukkalankaa. Vihreä lanka oli lähinnä kokeilu, josta tuli tosi kiva, ja alempana oleva duetto muuntunee raitasukiksi. :)

Life on Mars


Some Velvet Morning

Olen tällä viikolla kytännyt postia kuin haukka. Yksi paketti viipyy jossain matkalla vielä, se olisi ollut kiva saada jo pari päivää sitten... Noh, täytyy ehkä muuttaa vähän suunnitelmia ja muistaa jatkossa olla ajoissa liikkeellä...

Mutta jotain sentään hain tänään postista. Tapsalla oli taas Maija alennuksesa, pitihän sitä tilata se kilo.

Ihanaa tummanviolettia (kuva ei ehkä kerro totuutta), tästä tulee ehkä Luminen... tähtien väriä en ole päättänyt, saatan jopa värjätä niihin langan erikseen. Pinkkiä kuitenkin ajattelin, mutta myös luonnonvalkoinen on käynyt mielessä.

Osallistun #neulonnalla syysvaihtoon. Olen hädin tuskin päättänyt osan oman parini paketista, kun sain jo melkein viikko sitten lähetyskoodin omastani (kidutin itseäni aiemmin mainitun paketin vuoksi tähän asti). Mutta odotus kannatti, ihana paketti!

Meinasin kiljua kun avasin paketin. Värttinä! Siellä oli ihana, Rinan tekemä värtinä! <3 Sekä Schoppel Wollen villaa (väri on oikeasti puna-purppura, ei siis pinkki)! Ja aivan järjettömän ihanaa Noro-sukkaa taas! Sävy vaan eri. Ja mustaa ihkunpehmeää Malabrigo Lacea. <3 Lämmikkeeksi mango-appelsiini- sekä Honeybush-teetä, aijaijai. <3 Ja salmiakkimatto, nam nam! Joku saa tänään herkutella ennen nukkumaanmenoa kirjan kanssa, vaikka mies kysyikin heti namin nähtyään: "Onks toi mulle?". :D

Lisäksi paketissa oli kaunis kortti (tulppaanikedosta), jonka unohdin tietysti kuvasta. Vielä ei käynyt parini henkilöllisyys selville, hmmhmmm! Paketti kuitenkin tuli seurantakoodin mukaan Helsingistä. ;) Kiitos kuitenkin ihanasta paketista, kuka oletkin! <3

maahinen

Se on valmis! Vihdoinkin se on valmis! Tätä puseroa on tehty maaliskuun alusta lähtien, ensimmäinen versio osoittautui mörvelöksi ja jouti purkuun ja arestiin, toinen versio on täydellinen (pienestä vastoinkäymisestä huolimatta). <3

Pahoittelen hiukan kellertäviä kuvia, niissä kuitenkin puseron väri on lähes oikea (luonnossa hiukan syvempi, havunvihreä). Tunnetusti kameramme imaisee vihreistä sävyistä keltaiset pois ja laimentaa turkoosit vaaleansinisiksi... paitsi sellaisella valkotasapainoasetuksella, joka taas kellertää kuvan muuten.

Maahispusero

Malli: Ullan ylösalaisinneule, omin muutoksin (ravel it)
Lanka ja menekki: Gjestal Maija, alunperin petrooli, 558 g
Puikot: 3,5 mm
Omat muutokset ja tuunaukset: resoreissa on 2o 1n -neuletta, silmukkamäärät laskeskelin itse. Helmaan lisäsin jonkun verran silmukoita, että sain hiukan muotoa, ja hihat neuloin melko suorina, mitä nyt kainalon jälkeen vähän kaventelin. Lisäksi värjäsin neuleen sen valmistuttua Dylonin tummanvihreällä pesukonevärillä. Väristä tuli tosi nam. :)

Pessiäkin kiinnosti kovasti. Or not. Leveät hihat on <3.

Ai niin - suuret kiitokset edellisistä sukkakuvakommenteista täällä ja irkissä. :) Mii arvostaa.

karma

Piti tänään esitellä jotain valmistunutta, mitä on tehty hartaasti, purettu välillä puolitiehen ja saatettu valmiiksi, vaikka langan väri ei miellyttänyt. Neuleen pesukonevärjäyskin onnistui loistavasti.

Sitten eilen illalla kokeilin kuivunutta neuletta ylleni, mallailin pitkään peilin edessä ja huomasin tämän:


Se on hihansuu. Ja jäljet ovat selvästi kissan hampaista. Ghhh!

(Nyt hihan ja sen kaverin resoria on purettu vaadittavat kerrokset, neulottu vähän lyhyemmät resorit ja langanpäätkin päätelty. Vaan meillä on täällä löytökissa, jonka kanssa päivystän luultavasti iltaan asti ennen kuin joku Boondocksilta pääsee hakemaan sen. Joten ei kuvia tänäänkään.)

Arvonta on päättynyt!

Arvonta-aika on nyt virallisesti päättynyt! Suoritan arvonnan huomenissa.

Myös pääsiäisen TSH-putki päättyi muutama minuutti sitten. Sain sitten osuvasti flunssan, joka vähän kolkutteli jo perjantaina kurkkukivulla ja pääsi kunnolla jylläämään eilen, kun palasin sukuloimasta. Oh well, olipa ainakin syy tuijotella leffoja. :D Ja melkein (yhtä kerrosta vaille) sain takin raglanlisäyksetkin tehtyä, vaikka tänään on pää ollut sen verran täynnä räkää että ei ihan kauhean reippaasti sujunut neulominen...

So...where are they taking them?

inspiraatio

On täällä taas jotain valmistunutta, mutta ne ei näytä miltään jos eivät ole jalassa, joten tarkemmat speksit yms. huomisen jälkeen, tässä pientä vilautusta:


Tähän piti myös tulla hehkutusta uudesta vhreästä puserosta, Project Spectrumin henkeen. No ei tullut. Saatuani puseron ja nappilistat langanpäiden päättelyä vaille valmiiksi alkoi joku epäilyttää ja sovitin päälle. Tuomio: mörvelö, sammakko, uusiksmän. Purin jo helmaa pitkälti ja nostelin silmukat puikoille, mutta pusero saa olla häpeämässä, kunnes saan aikaiseksi käydä Lankaideassa ostamassa KnitPron kaapelinyhdistämispalat.

Sillä aikaa sitten aloitin jotain muuta. Kaksinkertaista Nallea, vitosen puikot, ainaoikeaa, raglan, pitkä takki, huppu. Siinä jotain suunnitelmia. Viimeaikaisista purkutöistä viisastuneena teen muistiinpanot tällä kertaa lyijykynällä. Tulee ruma sivu muuten kun joutuu suttaamaan. :D



Mies lähtee pian kotiseudulleen, joten pääsiäisleski tarvitsi jotakin aiheeseen sopivaa inspiroivaa katseltavaa. Siis neuletakin aiheeseen. ;) Sain alkuviikosta katsottua loppuun viimeisenkin Mullan alla -boksin (nyyh), ja samalta kaverilta joka Multsit lainasi, hain myös TSH:t. Kunhan mies tuosta lähtee ja saan tämän postauksen julkaistua, teen tzatzikin maustumaan jääkaappiin ja aloitan elokuvaputken.

Viime aikoina olen kerännyt myös suosikkeihin ja koneelle erilaisia inspiraatiokuvia ja -sivuja. Kuvia en ala tähän linkittää, mutta listaan muutaman sivun, joista olen saanut inspiraatiota viime aikoina.

Meredith Dittmarin upeita massatöitä
Muistikirjojen kansia polymeerisavesta!
365 days of stuffed animals
Aimee Rayn ihania pehmoleluja
Skull-A-Day
Possessive Star Octo by Angie-Chan070707
Evil Dressmaker

P.S. Muistakaa arvonta!

huonojen kuvien päivä

Pahoittelen kuvia, kärsivällisyys ei juuri nyt ole oikein huipussaan. :D

Famous Blue Mittens

Malli: Peruskämmekäs peukalokiilalla
Lanka ja menekki: itsevärjätty Nalle, 40 g
Puikot: 3 mm

Famous Blue Raincoat -lankaa oli pieni, n. 50 g kerä vielä varastossa, joten kevääksi valmistui kämmekkäät. Mikä yksinkertaisuus. Nopea välityö siinä vaiheessa kun alkoi kyllästyttää puseron neulominen. Sekin kyllä on jo edistynyt ihan mukavasti...


Värjäsin myös lankaa. Tein joskus yli vuosi sitten äidille koolatusta langasta oranssipunaiset sukat ja sain niiden myötä tilauksen tehdä eräälle nuorelle miehelle samanlaisin värein sukat. Melko pitkään näitä jahkasinkin, mutta sitten rohkaistuin leikkimään Kool-aideilla ja hyvä tuli. 107 grammaa auringonpaistetta muotoutui sukiksi:

Malli: Perussukat, toivottavasti kokoa 40.
Lanka: itsevärjätty Nalle, 82 g
Puikot: 3 mm

Koska sukkia on aina mukava neuloa, aloitin äidille Jaywalkerit (Ravelry) hänen itse valitsemastaan Stepistä. On muuten koukuttava mallineule! Mieli tekee jatkuvasti neuloa lisää kerroksia että näkee, miten tuo tai tuo raita näyttäytyy. :D Ensimmäinen varsi on jo kohta valmis.

siniharmaata pehmeyttä

Kiitoksia kaikille edellisen postaukseni kommentoijille! Minäkin löysin Ravelrysta uuden kaupan lisätietoja ja paukkaan sinne itse katsomaan tiistaina, kun tulee taas rahaa. :)

Koska en ollut lapasia neulonut sitten viime talven, piti ensilumien tullessa saada kädenlämmittimet puikoille. Jahkattuani hetken kämmekkäiden ja tumppujen välillä päädyin jälkimmäisiin. Otin Top Woolit käsittelyyn ja aloin tikutella.


Yllättävän nopeasti on syntynyt valmista! Tuohon jäin eilen illalla, yksi lapanen ilman peukaloa näyttäisi valmistuvan suunnilleen kahdessa illassa, jos ei koko aikaa ole kudin käsissä. Väriyhdistelmä on jännä - kuin sinistä vahaliitua harmaalla kierrätyskartongilla. Tykkään! <3 Myös lankojen tekstuuri ja tuntu vaihtelevat värin mukaan, mutta lankaa on silti ihan hyvä neuloa.

Värit toivat mieleen harmaan (tai kuten kissojen värinmäärityksessä sanotaan, sinisen) nuoremman kissamme, joten nimesin lapaset hänen mukaansa Momoiksi. Momohan on myös Michael Enden romaanin nimihenkilö, ja muistaakseni japaniksi tarkoittaa persikkaa.

Myös jotain isompaa on puikoilla, mutta täytyy katsoa, tuleeko siitä mitään. Mörvelöitymisen pelossa en ottanut tekeleestä vielä kuvaa. Katsotaan asiaa uudelleen, kunhan olen päässyt kainaloihin asti. Ainakin.