Välähdyksiä vuodelta 2013

Vuonna 2013:

Ompelin itselleni juhlapuvun.

Tein artesaanityön ja valmistuin vaatetusalan artesaaniksi.

Osallistuin Tour de Fleeceen.

Toinen isoäitini täytti 80 vuotta ja neuloin mummulle lahjaksi pitsihuivin.

Osallistuin Lihattomaan Lokakuuhun (joka muutamaa poikkeusta lukuunottamatta onnistui oikein hyvin), ja totesin, ettei minusta ole ihan kasvissyöjäksi.

Kävin Laukaan Saraakalliolla katselemassa ikivanhoja kalliomaalauksia.

Reissukauppailin ja -kehräsin useampaankin otteeseen. Tässä ollaan matkalla syksyiseen kehruutapaamiseen ihan Tampereella.

Neuloin sukkia. Ja vähän muutakin.

Toki myös värjäsin esim. villaa, lankaa, varpaitani ja sormiani.

Vietin yön Villavyyhdissä muiden neulojien kanssa. Paluumatka Tampereelle autolla kesti puoli seitsemästä puoli yhteentoista, sillä kuskikin oli vähän väsynyt ja keli erittäin mielenkiintoinen.

Sain mieheltä syntymäpäivälahjaksi kerijälaitteen, ja sillä on sitten kakuteltu urakallakin.

Maistelin ensimmäistä kertaa Blossaa ja samalla tulin myyneeksi jokusen lankavyyhdin ja villaletin Kuitupitoisissa kokoontumisajoissa.

...ja sillä välin mies hajotti vahingossa tietokoneeni näytön (ja kävi ostamassa kiltisti uuden koneen). Tulipa ensimmäistä kertaa käytettyä hyväksi kotivakuutusta ja saatua hiukan korvausta sieltäkin.

Hajotin vanhan kehruutuolini (joka oli jostain ehkä 60-luvulta) ja ostin tilalle uuden. Musta ei ehkä ollut paras mahdollinen valinta, sillä Pessi päätti, että uusi kehruutuoli on Täydellinen Valtaistuin Maailman Parhaalle Kissalle.

Neuloin villasukat eräälle papalle erääseen helsinkiläiseen vanhainkotiin.

Kävin toista kertaa Tikki, takki, silmä, pisto -käsityötarvikemarkkinoilla ja sorruin vähän. Ihan vähän vaan. Kummasti meni kyllä koko budjetti.

Matkustin Helsinkiin asti löytämään vihdoinkin tarpeeksi värikkäät retroverhot olohuoneeseen. Verhot löytyivät - Kampin Anttilan poistopisteestä. :D Pessi yritti taas omia ne.

Osallistuin Kaheleissa Yule-vaihtoon ja sain aivan mahtavan paketin. <3

Opettelin tekemään itse sushia. Nam.

Lisäksi kävin toki kädentaitomessuilla (vaikka tänä vuonna en enää saanutkaan ilmaislippua, nyyh), hain töitä niitä saamatta, hankin toisen rukin, otin toisen ja kolmannen tatuointini, ihastuin yhä enemmän Doctor Who:hun ja tartuin enemmän hetkiin kuin edellisinä vuosina. Kävin yhdellä CMX:n keikalla, löysin uudelleen Seminaarinmäen Mieslaulajat ja kävin kahdella Semmareiden keikalla, ostin musiikkia, kirjoja, vaatteita ja kankaita. Haaveilin mm. isommasta asunnosta, töistä, omasta yrityksestä tai edes työhuoneesta, David Tenn...noh, eiköhän tässä ollut jo. :D

Syntymäpäivähuivi

Syntymäpäivistä on melkein kolme viikkoa, ja vasta nyt sain aikaiseksi raportoida lahjahuivin. Siinä nimittäin kävi niin, että huivi tuli ajoissa valmiiksi, pingotin hyvissä ajoin, laitoin nätisti pakettiin, ja muistin ottaa mukaankin. Mutta matkalla juhlapaikalle hoksasin, että kamera jäi kotiin, eikä minulla ollut kuvaa valmiista huivista... Noh, omenapuhelimella sai jonkinmoisia kuvia, mutta ärsytti niin paljon, että hienosta huivista ei ole yhtä hienoja kuvia.

Tiesin puhelimeni rajat, joten en edes viitsinyt ottaa hienoja tunnelmakuvia, malliltakin piti leikata pää pois.

Mallina tässä siis toimi Sweet Dreams (Ravelryssa). Boo Knitsin huivit ovat ihania, helppoja ja mukavia neuloa, eikä tämä ollut poikkeus. :) Tein kakkoskaavion toistoja kolme, ja hiukan pelotti silmukoita päätellessä, että kuinka iso tästä tulikaan, mummu kun ei ole mikään iso ihminen... Olin nimittäin vaihtanut ennen pitsin neulomista puikot isompiin (vaikka ohje ei niin käskenyt), ja huivi nielaisi lankaa noin 80 g. Mutta eipä siitä onneksi aivan valtava tullut.

Lankana tässä oli 800m/100g merino/silkki/stellina (75%/25%/5%) -lanka, käsinvärjätty "mummun väriseksi". Koska langassa oli blingiä, en laittanut helmiä ollenkaan. Huivista tuli silti kaunis!

vanhaa valssia rahinaa gramofoni kaiuttaa

Keskeytämme hyvin alkaneen blogitauon erittäin akuutilla ilmoitusasialla: se neuloo! Jollekin muulle kuin itselleen vieläpä!

Rukki ei ole kauheasti Tourin jälkeen kuiskinut, sen sijaan puikot ovat maagisesti vetäneet puoleensa. Loputtomalta tuntuneen paidanhelman (WM Lace ja tämä ruumiinympärys, voitte kuvitella) lisäksi sohvannurkasta on pullahtanut puikoilta päättelyä odottamaan ainakin neljä pipoa ja yksi lapanen, ja suurin osa näistä pikkuneuleista on menossa tai mennyt ihan muualle kuin neulojalle itselleen.

Yllä olevan kuvan neule on alku huivista, jonka aloitin tänään ja jonka pitäisi olla ensi viikonloppuna valmis saajansa 80-vuotisjuhlille. Lanka on itse värjäämääni merino-nylon-stellinaa, koska hän ansaitsee vähän ylellisyyttä. :)

Ja sitten takaisin huivin pariin. Kirittäjänä toimii David Tennant -karkki Doctor Who:n muodossa Netflixistä. <3

(Palaan linjoille, kunhan ehdin!)

Linnunrata ja kuinka se saavutettiin

Pari kuukautta sitten todellakin kävin pokkaamassa todistuksen ja ruusun. Melkoisen räkätaudin jälkimainingeissa, mutta juuri valmistunut pitsihuivi harteillani (oli kyllä aavistuksen liikaa se huivi, mutta siitäkin lisää joskus toiste).

Pitsihuivi (tosin eri) oli myös osa artesaanityötä, jonka olin saanut noin kuukausi ennen valmistumista valmiiksi. Sain asiakkaaltani heti luvan julkaista kuvat, mutta jälleen on bloggaamisessa kestänyt...

Artesaanityöhön kuului siis asiakastyönä asukokonaisuuden suunnittelu, kaavoitus ja ompelu (kaikkine prototyyppeineen). Asiakkaani oli hyvin persoonallinen pukeutuja, joten oli todella hauskaa suunnitella ja toteuttaa hänelle puku hänen poikansa ylioppilasjuhliin.

Edessä olevan epäsymmetrisen organzakaitaleen vuoksi tämä mekko alkoi kutsua itseään nimellä Linnunrata. Varsinainen miehustakangas oli maltillista ryppytaftia, myrskypilven petroolinvärin lomasta hohtaa tietyssä valossa siniviolettia.

Mekon asusteeksi neuloin Boo Knitsin Rainshine-huivin. Asiakkaani valitsi mallin, mutta ihastuin oitis Boo Knitsin ohjeisiin ja tälläkin hetkellä kesken on kaksi hänen malliaan... Lankana tässä huivissa oli käsinvärjäämäni Wetterhoffin Silvia (500m/50g) ja lankaa kului uskomattomat 31g.

Huiviin tuli tosin lisäpainoksi arviolta parikymmentä grammaa helmiä, sateenkaaren sävyissä hohtavia kirkkaita siemenhelmiä. Olin aiemmin vain kerran kokeillut yhteen pitsihuiviin helmien neulomista, mutta rakastuin tähänkin.

Kaiken kaikkiaan olin tyytyväinen lopputulokseen, ja myös asiakkaani piti valmiista työstä paljon. Joitain asioita tekisin nyt toisin, mutta sitähän elämä on, oppimista. :)

is this the return to Oz?

Muutakin on valmistunut sukkien lisäksi. Muutama ihan perusmyssy jo kesällä, samoin yksi huivi.

Dream in Color Starrysta valmistui kolmas In the Land of Oz -huivi sen jälkeen, kun lanka oli yrittänyt olla jo vaikka mitä muuta. Huivin mannekiinina toimii gargoylekokoelmaani täydentämään kesällä äidiltä muuttanut aavistuksen isompi yksilö, joka vartioi sitä kirjahyllyä, jossa ovat kaikki suosikkini.

Myös keltainen Fifi ja Daybreak tulivat valmiiksi, mutta eivät ole päässeet kuviin.

Muuta: olen ollut Kuitupitoisissa kokoontumisajoissa sekä joulun välipäivinä ihan kotikaupungin kehruumiitissä (jälkimmäisessä jo Katariinan kanssa). Olen osallistunut yhteen vaihtoon, josta sain ihanan paketin. Olen ollut työssäoppimassa ja päässyt samalla kurkistamaan puvustuksen maailmaan. Olen lähettänyt runokokoelmaani kustantajille. Ja juuri nyt on meneillään toisiksi viimeinen rutistus koulussa. (Itse asiassa tätä kirjoittaessani pitäisi oikeasti tehdä portfoliota...) Kohta sekin loppuu, hurjaa.

sillä välin

Sahrami ja Ametisti neuloutuvat melkein itsestään Daybreakiksi. Välillä tosin vaihdan hetkeksi sukkiin, joiden lanka kuulemma tuo mieleen erään C64-pelin.

Kirjahylly vaihtui (paremman väriseen ja kuntoiseen), Momon uusi harrastus ei. Pari hyllyä ylempänä olisi kyllä ollut nimikkokirja, jonka edessä poseerata. Harmi, ettei neiti ole ollenkaan poseeraavaa tyyppiä.

Mm. edellämainittu kirjahyllyoperaatio on työllistänyt. Pari viime päivää myös värjäyspatojen kutsu. Etsypuoti päivittynee maanantaina, kun on viimeinen vapaapäivä ennen työssäoppimista.

Huomenna on kuitenkin luvassa Jotain Ihan Muuta.

vastaus

Hyvää pyyhepäivää!

tahdotko kuulla ensin hyvät vai huonot uutiset?

Äärettömän tiukka ja stressaava koulujakso on vihdoin takanapäin, ja lyhyen talviloman jälkeen aloitin tällä viikolla työssäoppimisen Lielahden Lankamaailmassa. Olen pitänyt viime viikkoa jonkinlaisena tienristeyksenä tai rajamerkkinä: sen alusta alkoi ajanjakso, joka on tuonut ja tuo tullessaan muutoksia, uusia tuulia ja oppimista.

Reilu kaksi viikkoa sitten sain valmiiksi toisen In the Land of Oz -huivin, jonka väriensä vuoksi nimesin Jester of Oziksi. Pingotin huivin lähes heti valmistuttuaan ja voi luojatar, siitä tuli ihana! <3 Kuvassa myös näyttösilinterini ja huivia pitää paikallaan itsetehty koru (linnunkallo ei omaa käsityötä, vaan kauan sitten Ainoalta ostettu).

Ylläoleva kuva on muuten viimeinen minusta huulikoruni kanssa. Jouduin noin viikko sitten ottamaan sen pois ienteni hyvinvoinnin vuoksi ja voi kun on edelleen omituinen ja alaston olo. Mutta seitsemän vuotta on pitkä aika lävistykselle. Nenäkoruakaan minulla ei tätä kirjoittaessa näy; asiakaspalvelutyön takia nenässä on huomaamaton häivekoru.

Kaksi viikkoa sitten tiistaina minut kutsuttiin koulussa osastonjohtajamme huoneeseen. Lyhyen englanninkielisen haastattelun jälkeen sain kuulla ilouutisen: olen mukana ryhmässä, joka lähtee heti pääsiäisen jälkeen opiskelijavaihtoon Prahaan! :) Kolme viikkoa keväisessä Prahassa, tutustumassa perinteisiä kädentaitoja opettavaan kouluun. <3

Muutakin matkustelua on luvassa; neljän viikon päästä pidetään taas neuleretriitti. Tänä vuonna päätin pyrkiä mukaan, ja sain kuin sainkin yhden paikoista, jotka menivät muutamassa minuutissa! :) Lisäksi Yarngrimoire Yarns -lankoja lähtee mukaan jonkinmoinen läjä.

Ja jotta elämä ei kävisi yksitoikkoiseksi muutenkaan, olen asettanut itselleni deadlinen saada valmiiksi runokokoelmani. Sitä onkin sitten sorvattu enemmän ja vähemmän.

Kaiken tämän jälkeen Prahasta tullessa on (toivottavasti) edessä lyhyehkö loma, mutta en suinkaan ajatellut koko kesää lomailla. Loppukesäksi nimittäin olen menossa erääseen tosi mielenkiintoiseen ja kivaan paikkaan työssäppimaan.

Että sellaista. Mitä teille kuuluu? :)

all mimsy were the borogoves

Huiveja! (Ja muistakaa arvonta!)

We ain't in Alabama anymo'

In the Land of Oz Ilun merinosukkalangasta, väri on nimeltään Forrest Gump theme. En ole punninnut tätä huivia, mutta lankaa meni varmaan joku 50-60 grammaa, koska huivista tuli tosi pieni. Olisi pitänyt olla isommat puikot, nyt oli 4 tai 4,5 mm. Toisaalta uusi talvitakkini ei vaadi enää valtavia (V-kauluksen peittäviä) huiveja, joten, tämä voi päästä käyttöönkin.

Aloitin huivin joskus keväällä ja sain valmiiksikin alkusyksystä, mutta blogijumi.

 

 Mallia oli kuitenkin kiva tehdä, joten aloitin hiljattain uuden, tällä kertaa vitosen puikoilla.

Shetland Triangle Shawl porkkananvärisestä Wollmeise Twinistä. Porkkanashettikseen menikin sitten yli 100g lankaa, sillä jäljelle jäänyt nöttönen painaa arviolta 20-30g. Pidän tästä muuten, mutta argh! Ei pysy pingotetussa muodossaan! Tässä kuvassa kahden pingotuksen ja jokusen viikon käytön jälkeen. En kyllä suostu pingottamaan kolmatta kertaa. Ilmeisesti mulla oli huono valinta sekä mallin että langan suhteen.

Ja sitten kuvaa arkistojen uumenista. Hyvää vauhtia on ufoutumassa vihreä lohikäärme eli Red Dragon Shawl.

paha vaatturi syyllisistä pienin erin tekee berberin

On tapahtunut vääryys ja rikos, ja se tapahtuu edelleen. Joku peeveli varastaa minulta aikaa! Ihan hupsis vaan menevät viikolla tunnit ja päivät ja viikonloppuna häviäminen on melkein yhtä nopeaa.

Minä otan aikaa takaisin silloin, kun pystyn: junassa heiluttelen puikkoja etten nukahtaisi, tauoilla kaivan neuleen esille, samoin pelkkää teoriaa sisältävillä tunneilla, jotka alkavat jo hurjasti vähentyä nekin. Kotona sitä ehtii juuri ja juuri pari kerrosta sukkaa neuloa kun huomaa, että nyt pitäisi mennä nukkumaan.

Mutta olen minä ajastani jotain saanutkin: koulussa on kivaa, se tuntuu minun alaltani, ainakin toistaiseksi sinne on kiva mennä. Aamuherätykset tosin ovat alkaneet jo tuntua; melkein joka arkiaamu kello herättää viideltä, 1-2 päivänä kuudelta.

Nyt sain viimein aikaiseksi viimeistellä pahviset sukkablokkerini (tai oikeammin kuvausjalkani) ja kuvata valmistuneita. Saanko siis esitellä: läjä sukkia, jotka sain valmiiksi akselilla kesä-syksy.

Malli: perussukat varpaista alkaen
Lanka ja menekki: Gjestal Sisu, 54 g
Puikot: 2,5 tai 2,75, en muista enää
Muuta: aloitettu näköjään jo toukokuussa ja saatu valmiiksikin ennen pahimpia helteitä, mutta odottelivat pari kuukautta lankojen päättelyä. :D


Malli: Heath's Socks (Rav it)
Lanka ja menekki: Zitron Trekking Hand Art (Atlantik), 57 g
Puikot: 2,25 mm



Malli: perussukka varpaista ylöspäin pitkällä varrella
Lanka ja menekki: Yarngrimoire Yarns Sock (Ennustaja), 80 g
Puikot: 2,5 mm
Muuta: Yritin käyttää kaiken langan, pieni jämäkerä kyllä jäi.



Malli: perussukka varpaista ylöspäin
Lanka ja menekki: Tausendschön sockenwolle (Wasserwelten), 78 g
Puikot: 2,5 mm
Muuta: läikittyi kivasti! <3



Malli: perussukka varpaista ylöspäin
Lanka ja menekki: Yarngrimoire Yarns Sock (Blue Bird), 71 g
Puikot: 2,25 mm
Muuta: Otin nämä sukat loppusuoralla koulumatkaneuleeksi, mutta eivät ne oikein tykänneet valmistua junassa.

Nyt on vihdoin tarpeeksi ohuita villasukkia syksyisiin koulupäiviin. :) Junamatkoilla onkin kätevämpi neuloa jotain, missä ei tarvitse pahemmin kerroksia laskeskella. Kuten huiveja:

"Noiduttuun luutarhaan
mä vein kissan parhaan
tänä yönä se tulee takaisin"*

Malli: Boneyard (Ravel it)
Lanka ja menekki: Handu Handdyed kashmirsukkalanka, 104 g
Puikot: 4,5 mm
Muuta: Hienosti sain koko ihkunpehmoisen langan käytettyä. :) Päättelin huivin kolmen silmukan nirkkopäättelyllä, koska en tykkää suorista reunoista. Juuri ja juuri muuten riitti pingottamiseen n. 200 uutta, isopäistä nuppineulaani.

*Tätä neuloessa alkoi yhtäkkiä soida päässä Ramonesin Pet Sematary, ja vuorotellen sen kanssa suomenkielinen versio.

auringon värejä

Kesä on tuonut tullessaan yhä enemmän punaista ja oranssia elämään:

Puuhelminauha, jonka tein varmaankin kymmenen vuotta sitten, ja jonka luulin jo hukkuneen. Riemastuin naurettavan paljon, kun löysin tämän makuuhuoneen siivouksen yhteydessä kurkistaessani sekalaisella sälällä täyttyneeseen lakurasiaan. <3

Mielikki hyppäsi puikoille ja vaati jotain kivaa (kuva ei tee oikeutta, hän on vähän oikuttelevainen). Kuva on parin viikon takaa, myssy on nyt valmis ja odottaa vain langanpäiden päättelyä päästäkseen toden teolla kuvauksiin. Ohjettakin olen jo luonnostellut. ;)

Kaikukukka odottaa myös langanpäiden päättelyä ja pingotusta. Värjäsin itse langan juuri tätä huivia ajatellen. :)

Osallistuin viime viikolla Citymarketin aulassa Tupperware-arvontaan ja onni suosi. Iso, kannellinen kulho puuttui vielä astiakaapista, toinen osa palkintoa on hampurilaissetti. En kyllä (vielä) tiedä, mitä tuolla voi tehdä paitsi muotoilla ja puristaa hampurilaispihvejä. Sellaista puristinta olen kyllä kaivannutkin, että aika nappiin osui. :D

Ikuisuusprojektipeitossa alkaa punainen osuus lähestyä loppuaan.

Eilen kaupungilta lähti Anttilan alesta mukaan kaimaleffat. Maksoivatkin saman verran. :D