Piti tänään esitellä jotain valmistunutta, mitä on tehty hartaasti, purettu välillä puolitiehen ja saatettu valmiiksi, vaikka langan väri ei miellyttänyt. Neuleen pesukonevärjäyskin onnistui loistavasti.
Sitten eilen illalla kokeilin kuivunutta neuletta ylleni, mallailin pitkään peilin edessä ja huomasin tämän:
Se on hihansuu. Ja jäljet ovat selvästi kissan hampaista. Ghhh!
(Nyt hihan ja sen kaverin resoria on purettu vaadittavat kerrokset, neulottu vähän lyhyemmät resorit ja langanpäätkin päätelty. Vaan meillä on täällä löytökissa, jonka kanssa päivystän luultavasti iltaan asti ennen kuin joku Boondocksilta pääsee hakemaan sen. Joten ei kuvia tänäänkään.)
Sitten eilen illalla kokeilin kuivunutta neuletta ylleni, mallailin pitkään peilin edessä ja huomasin tämän:
Se on hihansuu. Ja jäljet ovat selvästi kissan hampaista. Ghhh!
(Nyt hihan ja sen kaverin resoria on purettu vaadittavat kerrokset, neulottu vähän lyhyemmät resorit ja langanpäätkin päätelty. Vaan meillä on täällä löytökissa, jonka kanssa päivystän luultavasti iltaan asti ennen kuin joku Boondocksilta pääsee hakemaan sen. Joten ei kuvia tänäänkään.)
Aikamoista. Ei oo meiän kissat vielä älynneet kokonaisia neuleita syödä, lähinnä lanka maistuisi, joten yritän kaikin voimin piilotella niitä (ei oo helppoo, ei ;) Kiva on siun blogis.
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaJoulun alla hävis myös yhdestä baskerista n. kananmunankokoinen pala kyljestä, tosin se oli ihan omaa tyhmyyttä kun jätin neuleen ns. tyrkylle saunanlauteille.
Lankaa taasen nuo ei kauheasti syö, tosin jos lattialle putoaa kerä niin sitä yritetään vaania, ja kerran nuorempi kissa söi poikki langan samalla kun neuloin. :D Ihmettelin, kun lanka loppui äkkiä ja loppupätkä oli ihan märkä, katsoin jalkoihini ja siellä Momo istui loppukerän vieressä ja katsoi minua ilmeellä: "no kun fe oli niin hyvää!" xD