Pages

31.1.2016

I still don't know what I was waiting for

Sitten vaihtui vuosi, tammikuu toi mukanaan yhä uusia suru-uutisia, enkä minä ole kunnolla toipunut vielä edes ensimmäisestä.

Samalla lisääntyi työmäärä ainakin hetkellisesti niin palkkatöissä kuin harrastuksissakin, niissäkin, jotka eivät liity käsitöihin. Olen miettinyt joka viikko blogia, mutta joka viikko olen joutunut unohtamaan päivityksen. Ja olisi vaikka mitä blogattavaa!

Jos kuitenkin lyhyesti. Neulemojo palasi, mikä on ihan hyvä, koska lanka-zen on kadonnut jonnekin.

Moss Garden

Kuin tarkoituksella tilasin alpakkasilkkipitsilankaa - minä, joka inhoan alpakan neulomista - juuri ennen David Bowien kuolinuutista. Otin sammalenväriset kerät melkein heti puikoille, ja niistä alkaa hiljalleen muodostua mekko, joka sai työnimekseen Moss Garden.

3/52: Epätasapaino #kotikuusenallaknits #valokuvaushaaste #kirjat #books #reading #colours #colourlove

Olen myös käynyt yksissä kirjanjulkkareissa ja palannut rikospaikalle (siis Tulenkantajien kirjakauppaan) seuraavana tilipäivänä ostamaan lisää kirjoja (pinon keskimmäiset; Pelon maantiede on ties monennellako uusintakierroksella, ja Oneiron löytyi joulupaketista). Pienen tauon jälkeen olen päässyt lukemisen makuun.

Olen tanssinut paljon, ottanut tanssiaskelia kävellessä, jamitellut kotona hien pintaan ja salilla sykkeet kattoon.

Olen rakastunut kenkiin ja obsessoitunut niistä, ja lopulta tilannut ehkä elämäni kalleimmat (ainakin ei-urheilu)kengät. Olen ostanut myös urheilukenkiä, yhdet kalliit (mutta erinomaisiksi osoittautuneet) ja toiset todella edulliset, jotka odottavat lumien sulamista.

@kotikuusenalla1 -blogin valokuvaushaaste. 1. Minä itse: kuva torstain "lyhyen kävelyn" kääntöpaikalta (päädyin tarpomaan lumessa yhteensä 5 km). #valokuvaushaaste #kotikuusenallaknits #walking #lenkkipolunvarrelta #selfie #rillithuurussa #explorationstat

Jämäkerälaatikkoni on vietellyt minut niin pitkälle, että lopulta olen kirjoittanut neuleohjeen. Seuraavassa Ullassa (toivottavasti)!

Väritäydennystilaukseni saapui rapakon takaa ennätysnopeasti, joten tietyst olen värjännyt, leikkinyt väreillä. Toivottavasti ensi viikonloppuna saan hiukan täydennystä Etsy-kauppaan!

Olen tehnyt muutoksia syömisiini. Niitä pieniä säätöjä matkalla kohti loppuelämän parempaa syömistä. Terveydenhoitoalan ammattilainen on kutsunut minua supersankariksi. :)

Edelliseen hiukan liittyen, olen ollut 31/106 päivää ilman herkkuja. Tai no, 30,5/106, mutta en ajatellut sortua tänäänkään. :D

Näistä ja kaikesta muustakin toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin lisää.

4 kommenttia:

  1. Ihana teksti, kun paljon asiaa ja tapahtunutta :) Mullakin on bloggaus jäänyt ja se harmittaa, olis sitä blogattavaa asiaakin, mutta kun venyttää ja venyttää, niin tuntuu ettei sitten saa enää lainkaan aikaiseksi. Ja jään edelleen innolla oottamaan sitä ohjetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mulla on ihan sama juttu: kun tarpeeksi lykkää, niin ei saa sitten edes aloitettua.

      Poista
  2. Ihana teksti ja tsemppiä! Ei ole helppoa t. yks joka aina aloittaa ja jossainvaiheessa retkahtaa ja sitten sama uudestaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhut varmaan herkkulakosta? Mulle tää on ollut yllättävän helppoa, joskin parina viime viikkona on vissiin stressannut niin, että lähinnä ärsyttää kaikki leivosmainokset (voi, runebergin tortut <3) ja uutuuskarkit. :D Koko ajan tuntuu vaihtuvan se herkku, jota ostan ja syön sitten, kun lakko on ohi. :P

      Poista