pieni huomio neulojan elämästä

Huomenna on Viitapiirin pikkujoulut, joissa on perinteisesti OPM-meininki (oma pullo mukaan). Viime vuonna mietin, mitä juotavaa ostaa sinne ja kuinka paljon.

Tänä vuonna mietin jo viikkoa etukäteen, minkä neuleen ottaisin mukaan.

(Meinaan kyllä ottaa vähän juotavaakin, KIP-aikeista huolimatta. :P)

joululahjaostoksilla, osa 1

Lähdin eilen suunnitellusti käymään kaupungissa, tarkoituksena oli käydä useammassakin kaupassa, mutta vielä viime hetkellä muuttuneet kahvittelusuunnitelmat rajoittivat käyntini muutamaan liikkeeseen. Ihan hyvä kyllä. :P

Ensimmäisenä paukkasin tietysti sinne uuteen lankakauppaan, Lankaideaan Aleksanterinkatu 29:ssa. Katselin jo toiselta puolelta katua että näyttää mukavalta, ja astuessani sisään silmiin osui pelkkiä ihanuuksia! Puikkoja ja koukkuja siellä on Addilta, Brittanylta ja KnitPicksiltä, langoista löytyi perus-Smartien, Sisujen ja Maijojen lisäksi Rowania, Noroa ja Manos del Uruguayta, unohtamatta Artesanon ihania lankoja! Olisin ostanut Noro Kureyonia kaulaliinaa varten, mutta siellä oli vain yhtä sävyä. Rohkaisin mieleni ja kysyin mukavantuntuiselta myyjältä asiasta. Hän pahoitteli ettei sävyjä ollut enempää ja lupasi tilata lisää! Edellisiltana olin kirjoittanut paperilappuselle muutaman sävyn värikartoista, ja hän laittoi siniset ja ruskeat vaihtoehtoni ylös sähköpostiosoitteeni kera, lupasi kysellä niitä sävyjä ja ilmoittaa jos saisi. Mitä palvelua! :)


Pyörin kaupassa vielä aika pitkään, noukin hyllystä Sisua hyshyslahjajuttuun, nelosen sukkapuikot (operaatio metallipuikot puisiksi meneillään) ja pähkäilin toiseen hyshyshommeliin lankaa Regian ja Stepin välillä, kun törmäsin kauppaan tulleeseen tuttuun ihmiseen. Päädyin sitten ostamaan toisiin lahjasukkiin langoiksi Stepiä ihan vaan kokeeksi ja tyytyväisenä suuntasin kohti askarteluhel... Sinooperia lahjapakettitarpeita etsien.

Sinooperissa ei ollut ihan sitä mitä hain, leimasimet kalliita eikä korttipohjissa ollut nättejä sävyjä. Löysin kuitenkin huokean sapluunan ja kassalle mennessä olin törmätä valmiisiin (sinisiin!!!) lahjapusseihin, joita ostin kahta erilaista mallia. Lahjapakettien väriteema on ainakin selvillä. ;) Silti mieleni tekee vielä hakea Clasulta se 40 m paperirulla, kyllähän sitä nyt ihminen paperia tarvitsee...

O'Connell'sissa vietetyn levähdys- ja kahvihetken jälkeen palasin takaisin Hämeenkadulle, pyörin Kirjatorilla (ihan liikaa kivoja kirjoja, mulle :D) ostamatta mitään ja sitten vielä Akateemisessa. Jälkimmäisestä löytyi tosin ihan sattumalta miehelle täydellinen lahja. :)

Ai miksi osa 1? No koska tässä on tiedossa vielä vähintään yksi reissu kaupungille lahjoja ja lahjatarpeita etsimään...

Momo-lapaset

Momo-lapaset
Malli: Peruslapaset peukalokiilalla ja nauhakavennuksella
Lanka ja menekki: Marks & Kattens Top Wool, sävyt 45 ja 1510, yhteensä 67 g
Puikot: 3,5 mm eebenpuiset
Kuvan otti: avomieheni

Nämä on ihanat! Juuri sellaiset kuin halusinkin. Ja juuri sopivasti, täällä on tämän illan aikana tullut aika mukavasti lunta. Eilen sain nämä valmiiksi ja samalla innolla sitten päättelin langanpäätkin, kuva otettu tänään iltapäivällä. Ennen kuin lunta alkoi tulla enemmän.

Lanka oli mukavaa neuloa ja valmiit lapaset ovat varmasti lämpimät. Se täytyy sanoa, että sininen oli paljon pehmeämpää ja "liukkaampaa" sekä tasaisempaa kuin harmaa, jossa oli muutama pieni villatuppo tulossa langan sisältä sekä selvästi enemmän epätasaisuuksia. Harmaa oli myös hiukan karkeampaa kuin sininen, mutta vain hiukan. Lopputulos on kuitenkin kaksi pehmeää lapasta. :)

siniharmaata pehmeyttä

Kiitoksia kaikille edellisen postaukseni kommentoijille! Minäkin löysin Ravelrysta uuden kaupan lisätietoja ja paukkaan sinne itse katsomaan tiistaina, kun tulee taas rahaa. :)

Koska en ollut lapasia neulonut sitten viime talven, piti ensilumien tullessa saada kädenlämmittimet puikoille. Jahkattuani hetken kämmekkäiden ja tumppujen välillä päädyin jälkimmäisiin. Otin Top Woolit käsittelyyn ja aloin tikutella.


Yllättävän nopeasti on syntynyt valmista! Tuohon jäin eilen illalla, yksi lapanen ilman peukaloa näyttäisi valmistuvan suunnilleen kahdessa illassa, jos ei koko aikaa ole kudin käsissä. Väriyhdistelmä on jännä - kuin sinistä vahaliitua harmaalla kierrätyskartongilla. Tykkään! <3 Myös lankojen tekstuuri ja tuntu vaihtelevat värin mukaan, mutta lankaa on silti ihan hyvä neuloa.

Värit toivat mieleen harmaan (tai kuten kissojen värinmäärityksessä sanotaan, sinisen) nuoremman kissamme, joten nimesin lapaset hänen mukaansa Momoiksi. Momohan on myös Michael Enden romaanin nimihenkilö, ja muistaakseni japaniksi tarkoittaa persikkaa.

Myös jotain isompaa on puikoilla, mutta täytyy katsoa, tuleeko siitä mitään. Mörvelöitymisen pelossa en ottanut tekeleestä vielä kuvaa. Katsotaan asiaa uudelleen, kunhan olen päässyt kainaloihin asti. Ainakin.

ensilumi ja kolmenkymmenen tonnin ostokset

Sentään ihan 30 000 euroa en ole lankoihin käyttänyt, saati että niitä olisi tuon vertaa edes grammoissa laskettuna. Vaan eilen saavutin nanossa 30 000 sanan rajapyykin ja siitä iloisena lähdin eilen vielä pimeänkosteaan kaupunkiin pikavisiitille.

Jokisen Aililta, joka alkaa jo olla ei-nettikaupoista kantapaikkani, löysin kahta eri violetin sävyistä Gjestalin Sportia yhteensä 300 g peitoksi tulevalle serkulle (tulipas aika "tyttömäiset" värit, selvästi näkyy kummanlaatuista serkkua toivon ;)). Eteisessä oli edelleen Marks&Kattensin Top Woolit 2,50 euroa kerä, ja ostin harmaan aiemmin ostamani petroolihtavan kaveriksi lapasiin. Sport-hyllystä löytyi vielä ennen ostosten maksua petrooli kerä kämmekkäiksi lauhempiin päiviin. Aivan ihana väri, pitäisiköhän sitä ostaa enemmänkin ja tehdä vaikka pusero tai takki...

Puolimatkassa Vapaaseen Valintaan käväisin Indiskassa, jossa katselin kippoja ja kuppeja. Hieman jotain jäi mieltä kaihertamaan, voi olla että pitää vierailla siellä pian uudestaan. ;) Mutta mitään en sitten ostanut pihiyksissäni. Yksi teekannu ainakin oli tosi kaunis, harmikseni vain aika laimean värinen. Mutta ehkä se sopisi keittiöömme kuitenkin, hmm...

Vapaassa Valinnassa huomasin jo kaukaa Nalle-hyllyjen autiuden. Lähempi tarkastelu osoitti, että ainakin Nallet, 7veikat ja Isoveljet olivat miltei loppu. Äimistelin asiaa itsekseni napatessani melkein viimeiset kolme kerää valkoista nallea värjäyskokeiluihin. Olisin ostanut harmaatakin, mutta sitä ei ollut. Muutenkin lankahyllyt olivat aneemisen tyhjät. Meinasin kysyä kassalla, miksi lankahyllyt olivat niin tyhjillään, mutta en sitten kehdannut tai muistanut. Sain kuitenkin sen, mitä hainkin, ja tyytyväisenä poistuin reippaan puoli tuntia kaupungissa pyörittyäni bussiin ja kotiin.

Kotona kuulin, että huomenna avautuu Aleksanterinkadulle uusi lankakauppa, kuulemma Lanka-Idea tai joku. En löytänyt mitään tietoa netistä, mutta ehkä ensi viikolla voisi mennä kuikuilemaan millainen uusi kauppa on. Itsenäisyydenkadun Lanka-Aittakin on vielä ratsaamatta.

Aamulla oli tullut lunta! Ja sitä tuli lisää vielä päivällä. En tiedä, saiko lumentulo minut riehakkaaksi vai mikä, mutta toteutin jonkun aikaa suunnitelemaani uudelleenjärjestystä: siivosin osan olohuoneen nurkkauksesta (joka alkaa sohvan oikeanpuoleisesta käsinojasta). Pääsin siihen asti, että vaihdoin makuuhuoneen melkein tyhjillään olleen lipaston ja sohvan vieressä olleen nojatuolin paikkoja päikseen, järjestin vähän lankaa kahteen lipaston laatikoista ja sitten iski väsy ja hiki. Vielä pitäisi siivota loput nurkkauksesta, järjestää vähän tavaraa uusiksi ja miettiä pari ratkaisua toisaalle. Päätin tehdä sen nyt loppuviikosta pienin erin, ettei alkaisi ketuttaa kesken kaiken.

huivimania ja Suomen Kädentaidot

Messut on nyt nähty. Yli neljä tuntia kävelyä ja ihmettelyä ja ihmisiä ja ruuhkaa ja siihen päälle vielä ruoka- ja kahvitauot. Huhuh, enkä edes ostanut paljon mitään! Mutta messuista ja ostoksista myöhemmin, ensin pitää näyttää että kyllä täällä jotain valmistuukin. Torstai-iltana tein vihdoin tupsut huiviin, joka aloitti huivimanian: nyt on kesken yksi huivi ja haaveissa vaikka kuinka monta kaulaliinaa ja pitsihuivia. Toisaalta hyvähän niissäkin on olla vaihtoehtoja. Vaikka pitäisi kai välillä tehdä vaikka lapasia että niitäkin olisi enemmän kuin yksi pari...

Malli: Oma, vaikka onhan tällaisia tehtykin. Jostain blogista kai sain inspiraation. Pitkittäin ainaoikein.
Koko: n. 180 cm x 12 cm ilman tupsuja, tupsujen kanssa vähän yli 2 m.
Lanka ja menekki: Musta Sandnesgarnin Kitten mohair sekä jokin nimetön turkoosi mohair, joka on suunnilleen Kittenin paksuista. Yhteensä lankaa meni tupsujen kanssa himpun vajaa 100 g.
Puikot: 120 cm 3,5 mm addit

Aloitin huivin niin, että loin puikoille niin monta silmukkaa kuin mahtui (laskematta) ja sitten vaan aloin neuloa. Raidat 4 krs. Ja tykkään tuosta nurjasta puolesta enempi, joten päättelyn tein oikealle puolelle.

Tää on sellainen ihan kiva kolmonen. Ei huono vaan ihan onnistunut, muttei mikään maatajärisyttävä. Tulee varmasti pidettyä kuitenkin. :)

Sitten niihin kädentaitomessuihin. En tiennyt paljonko innostuisin siellä kuluttamaan, joten rokotin hieman säästötiliä ja nostin ihan mukavasti rahaa. Siis omalla mittapuulla mukavasti. Laskin budjettiin mukaan myös pääsylipun ja ruuat.

Kävikin kuitenkin niin, että mummu, joka lähti mukaani, maksoi lippuni ja ruokani kahveineen (ja kaupan päälle sain vielä kehut yllä esitellystä huivistani). Ehkä mummun vähäisen shoppailuinnostuksen vuoksi itsekään en alkuun kehdannut ostaa mitään, ja loppua kohden sitten tuli sellainen olo, että olisi voinut ostaa sitä ja tätä ja tota jostain aiemmasta kojusta tai toisesta hallista. Toisaalta olen tosi tyytyväinen näihin ostoksiin ja jälkikäteen ajatellen muut olisivat olleet aika turhia heräteostoksia.

Olisin ostanut enemmänkin lankaa, mutta ei siellä ollut oikein mitään kivoja lankoja tai sävyjä. Tapion kojun edessä oli niin hirveä kuhina etten päässyt Dropsin Alpacoita silittelemään, sitä olisi ehkä voinut ostaa huiviksi vaikka (minulla on hirveä pitsihuivi-innostus joka kaipaa vain sopivia lankoja). Lisäksi yritin tähyillä Chibiä ja vähän muutakin, mutta en löytänyt.

Loppujen lopuksi lankaa tarttui mukaan n. 400 g ja yhdet puikot siihen päälle. Lisäksi mummun kanssa ostimme äidille yhden joululahjan, josta en puhu täällä vielä mitään. ;) Rahaa meni alle kolmasosa siitä, mitä varasin mukaan - hyvä tekosyy mennä ensi viikolla hakemaan kaupungista lankaa värjättäväksi sekä tulevan serkkuni vaunupeitoksi tmv.


Priiman kojulta löysin jo aiemmin useampaan kertaan kuolaamaani huivilankaa värissä Sapphire - sinisen, purppuran ja ruskean/mustan sävyjä. Nam! Siitä tulee tietysti Revontuli, lankaa on 190 g ja se näyttää olevan samanpaksuista kuin ohjeessa, joten toivottavasti riittää täysikokoiseen huiviin. (Vielä puuttuu sopivankokoiset Addit, mutta huivinkin olen luvannut itselleni vasta NaNon palkinnoksi, samoin kuin ne ihanat itsevärjätyt sukkalangat jne.)

Juuri ennen lähtöä istahdimme A-halliin penkille Vihreän vyyhdin kojun eteen ja pienen jahkailun jälkeen menin hakemaan sieltä lisää puisia puikkoja. Eipä löytynytkään niitä kokoja mitä hain, eikä varsinkaan eebenpuisina, mutta päädyin ostamaan ruusupuiset 6 mm sukkapuikot paria projektia varten. Myyjän etsiessä puikkoja kaivoin yhdestä laatikosta Linien Tessaa kaksi kerää ruskeana, se tulee osaksi kaulaliinaa, jota olen ideoinut jonkun verran. Muut langat siihen löytyvät, mutta vielä pitäisi löytää toinen ruskean sävy, tai paikka hieman pätkä- tai raitavärjätty, suunnilleen 4-6 mm:n puikoilla neulottava ja mielellään mohairia tai luonnonkuitua. Ehdotuksia? (Samaan huiviin on Tessan lisäksi tulossa yksi orpo kerä petroolia Ainoa sekä 100 g käsinkehrättyä villalankaa sävyssä Türkis.)

Niin, mutta tässähän oli vasta 300 lankaa...?

Viimeisen eli loogisesti ensimmäisen messuostokseni kerin jo perjantai-iltana ja eilen hahmottelin siitä hiukan mallitilkkua lapasia varten. Secret Woolin kojulta nimittäin ostin Cascade220:aa sinivihreänä pienen jahkailun jälkeen.

Cascadenkin piti tulla siihen edellä mainittuun kaulaliinaan, mutta kotona huomasin kuinka ihanan pehmoista se on, ja kestää varmasti paremmin käyttöä kuin nuhjuuntuva Aino (nyppyyntyminen ei kauheasti kaulaliinassa haittaa). 3,5 mm:n puikoilla tulee ihan hyvää jälkeä. Ajattelin tehdä ihan peruslapaset, joiden resori olisi palmikkoa ja muuten sitten sileää, ja kämmenselät koristelisin ruskealla jälkikäteen. Ehkä huopakuvioilla tai kirjomalla, katsotaan nyt.

Phuh, tulipas tästä iso päivitys. Nyt kirjoittamaan romaania.

tsäk kustöö

Malli: Jacques Cousteau Typyltä
Lanka ja menekki: Novita Isoveli, 135 g
Puikot: 4 mm metalliset sukkapuikot
Muuta: Tein mallitilkun mukaan naisen silmukkamäärällä eli 120 s, tuli miehelle ihan sopiva. Ehkä langan paksuudesta johtuvan jyrkän kavennuksen vuoksi pipo nousee miehellä hassusti pienelle nypylle (ei kuvassa, kiitos kuvaajan), näyttää menninkäiseltä. Hassu. :)

Ei tänne sit muuta. Ilmeisesti toivun viikonlopusta vieläkin, kun väsyttää eikä oikein innostais tarttua kutimeen päivän kirjoittamissession päätteeksi. Aloitin tosin yhdet sukat ja niitä on ollut mukava tikutella kantapäähän asti, mutta sitten pitäis tehdä lisää mallineulekaaviota. Huivi odottaa hapsujaan, eilen maanittelin niiden sukkien avulla päättelykeijun takaisin kotiin ja sain sentän langanpäät pääteltyä.

Nyt sais aloittaa sen neuletakin sitten. Ehkä viikonloppuna. :P

Mutta perjantaita odotan innolla. Budjetti on suunnilleen päätetty ja mummun kanssa tehty

Edit: Linkki vaihdettu. :)

Industrial Cat

Eli kuinka neulominen ja Schattenin Samhain-klubi liittyvät toisiinsa?

Naamiaiset on juhlittu ja tänään tälläydyin uudestaan asuuni (meikata en jaksanut, mutta eipä meikki kovin ihmeellinen ollut klubillakaan). Kuvat eivät ole kovin onnistuneita kun joku on piilottanut kameran ja jalustan väliin tulevan palikan... Piti sitten keksiä toisenlainen jalusta ja yrittää mahtua kuviin.

Kaikkihan lähti noista villasukista. Ne ovat muuten ensimmäiset kärjestä aloittamani sukat (tiimalasikantapäällä), ja olivat alunperin reisisukat. Neuloessani niitä kesäisellä mökkireissulla alkoi mielessäni pyöriä ajatus naamiaisasusta, jonka rakentaisin sukkien ympärille. Sukat pyörivät valmiina pitkään käyttämättä ja päätin sitten lopulta purkaa ne polvien alle ja tehdä uudet resorit, kun eivät tuntuneet kivoilta reisisukkina (lue: eivät pysyneet paksuissa reisissäni edes sukkanauhoilla).

Hännän ja kämmekkäät olen esitellytkin. Niistä vielä sen verran, että hännän täytin sillä mitä kotoa nyt löytyi, eli sisällä on huovutusvillaa, välissä langanpätkiä joita olin hamstrannut ja taas huovutusvillaa. Täytteet menevät vielä uusiokäyttöön tämän jälkeen. Hännän ompelin housuihin kiinni (aika rumasti, mutta pysyipä hyvin). Kuminauhat sukissa ovat minulle tuttu juttu, mutta pujottelin kummarit myös kämmekkäisiin että pysyivät lörtsähtämättä menossa mukana.

Housut ovat tavalliset pitkät housut, joiden lahkeet käänsin ja ompelin että pysyivät polvihousuina. Alkuun mietin hametta, mutta ajattelin, että kylmällä housut ovat mukavammat kuin lyhyt hame, ja tottahan se oli.

Muutkin vaatteet ovat ihan vain omasta kaapista, valkoinen t-paita ja musta liivi, joka kuvissa tahtoi olla vähän rumasti ja malliakin alkoi väsyttää. Remmi on Janne-leteistä letitetty, kts. seuraavan kuvan speksit.

Tapaus hitsauslasit: kyselin hyvissä ajoin mieheltä, jos sillä olisi Biltemaan asiaa että toisi minulle sieltä hitsauslasit tuunattavaksi. Sitten löysin vähän toisenlaiset lasit, joita ehkä olisi saanut K-Raudasta, ja samalla mies oli töistään kysellyt myös, ja hänen pitikin lasit saada sieltä. Vaan eipä ollutkaan enää laseja ja asia selvisi vasta perjantaina. Itse olin valmis jo luovuttamaan tämän osan, mutta mies lähti K-Raudasta ja Löytöraudasta etsimään. Eioota möivät.

Lauantaiaamuna mies lupasi lähteä Biltemaan hakemaan, kun samalla tarvitsi sieltä kaikenlaista muutakin. Lasit löytyivät ja roiskin niihin Citadelin maaleja (kahden eri vihreän sekoitusta) vain muutamaa tuntia ennen etkoille lähtöä.

Korvat on neulottu kasialoituksella, jossa meinasi mennä hermot neljällä silmukalla pelatessa. Toisessa korvassa myös sekoilin lisäyksissä, onneksi se ei näkynyt lopputuloksesta. Noin tunti per korva, plus jotain ehkä BB:n jakson verran viimeistelyyn ja hiuspantaan ompeluun. (Lisäksi se ensimmäinen, liian leveä prototyyppikorva vei tunnin aikaani.) Lankana Gjestalin Janne.

Letittelin loppuviikosta mustaa ja vihreää Jannea ohuiksi ja pitkiksi leteiksi (6 kpl), jotka piti letittää omiin sivuhiuksiin kiinni. Etkoilla ajatus oli kuitenkin plääh, ja lisäksi piti saada joku ketjuntapainen kissakorulle kun kaverin lainaama kaulapanta ei sopinutkaan. Yhden letin kieputtelin ranteen ympärille ja kolmesta letitin housuihin remmin.

Kengät ovat ihanuuteni, viime talvena säästin näitä varten ja rakastan!

Yritin ottaa kaulakorusta ja pääasusteista vielä yhteiskuvaa, mutta ei onnistunut. Ehkä huomenna, jos aurinko suostuu taas näyttäytymään.

Eilen illalla sain pitkittäiskaulaliinan pois puikoilta, mutta vielä pitäisi päätellä langanpäät ja tehdä hapsut (plääh, yleensä reipas viimeistelykeiju lähti ilmeisesti rilluttelemaan). Seuraavaksi pitäisi tehdä miehen pipo valmiiksi ja sitten pääsisi uusien projektien kimppuun. Niin ja perjantaina kädentaitomessuille! Maltan tuskin odottaa, en ole koskaan(!) ennen siellä käynytkään. :)

sumuisen sunnuntain silmukkamerkit

Eilen meni aika myöhään ja nyt vähän päätä kivistää (ei tosin alkoholista johtuen, niistä kahdesta siideristä tuskin krapulaa saa), aioin esitellä halloweenpukuni, mutta ehkä huomenna, kunhan jaksan poseerata kameran edessä. Tänään pitäisi myös kirjoittaa melkein 3500 sanaa, kun eilen meni sen puvun viimeistelyssä jonkun aikaa. Puvun sijaan esittelen jotain muuta.

Blogiarvonnan paketteja suunnittelin monta päivää, sitten väkersin pariin otteeseen silmukkamerkkejä ja tyrkkäsin paketteihin vähän lämmikettä mukaan. Paketit lähtivät maailmalle tiistai-iltana (eli postin matkassa vasta keskiviikkona), toivottavasti ovat päässeet perille. Samassa läjässä mennyt sukkapaketti oli ainakin löytänyt saajalleen perjantaina ja olivat kuulemma ihan oikean kokoiset ja hyvät sukat. :)


TuijaM:n paketti. Tikkarit olen itse vääntänyt Fimosta aikoinani, mutta loppui into kesken kun olisi pitänyt ruveta väkertämään näistä kännykkäkoruja ja riipuksia. Ja korunosiakin olisi pitänyt tilata. Silmukkamerkkejä varten olin jo aiemmin hankkinut joitakin osia ja pari viikkoa sitten vielä lisää. Samasta paketista nuo onnenkissat. Pakettiin sujahti myös Karibian Aurinkoa ja Sadepäivän Iloa, sekä nopeasti koneella hutaistu kortti/lappunen, josta ei ole kuvaa. Palloketjua, tuplarenkaita ja korvakorukoukkuja.


Pirjon paketti. Tikkareiden lisäksi helmiä: muovisia tähtiä ja muita helmiä, lasihelmiä, pari aurinkohelmeä (violetin tähden vieressä) ja pieniä ruusukvartsihelmiä. Palloketjun ja korvakorukoukkujen lisäksi viinilasirenkaita. Itse pidän noista lasirenkaista ja palloketjuista erityisesti, korvakorulukkoja en ole ehtinyt testata. Teetä myös ja samanlainen kortti kuin yllä.

Pahoittelen huonoa kuvaa, tähdet kieltäytyivät kuvausyhteistyöstä pilvisenä päivänä...

Täytyihän sitä itsellekin tehdä muutama silmukkamerkki. Tässä ei ole kaikki, vain palloketjulliset, muut pitäisi kuvata vielä erikseen. "Orsi" on 4 mm sukkapuikko. Oikeanpuoleisessa pilttipurkissa on erikseen sellaiset tikkarit, joissa on pimeässä hohtavaa massaa mukana, muut ovat isommassa purkissa.

Tikkareita jäi vielä yli, mutta suurimmaksi osakseen ovat liian isoja silmukkamerkeiksi. Jos kuitenkin kiinnostusta riittää, voin väsätä jossain vaiheessa ainakin kaulakoruja ja pari magneettia, ja tulipa sitä suunniteltua että voisi pistää tehtaan taas käyntiin. ;) Ensin pitäisi päästä kuitenkin eroon entisistäkin. :D

my delight on a shiny night

Dancing to the feel of the drum
leave this world behind
we'll have a drink and toast to ourselves
under a violet Moon

Tudor Rose with her hair in curls
will make you turn and stare
try to steal a kiss at the bridge
under a violet Moon

Langan värjäys Dylon-kuumavärinapilla asarumin tapaan:

1. Valitse 300 g valkoista Nallea ja ala pyörittää niitä vyyhdeiksi kolmen tuolin ympärille. Hikoile ja tuskaile kerän ja sen sotkujen kanssa. Anna avomiehesikin kokeilla vyyhteämistä ja saa hänet lupaamaan vyyhdinpuut. Lue kuumavärinapin ohjeet pari kertaa etukäteen.

2. Laita kylpyhuoneen lavuaariin vettä ja upota vyyhdit sinne. Valmistele samalla keittiöön värjäyspiste: kattila hellalle, teepannuun kiehumaan puoli litraa vettä ja jonkinlainen kippo värin sekoittamista varten. Punnitse suola teekuppiin.

3. Avomies haluaa osallistua värjäykseen, anna hänen avata värinappi pihdeillä.Sekoita kiehuva vesi ja värinapin sisältö kipossa, nappaa työpöydältä astianpesukoneessa rikkoutunut puuhaarukka ja anna avomiehelle, joka sekoittaa väriliuoksen sillä aikaa, kun itse laitat värjäyskattilaan vettä.

4. Hae vettä tippuvat vyyhdit kylpyhuoneesta. Kastele lattiat ja huomaa vasta keittiössä, että kädet eivät riitä kaikkeen. Tyrkkää vyyhdit avomiehelle, kaada väriliuos kattilaan ja heitä vyyhdit perään. Pane merkille, että puuhaarukka on imaissut myös väriä.

5. Huomaa unohtaneesi suolan väriliuoksesta. Päästä pari kirosanaa ja kaada suola sitten vaivihkaa kattilaan sekoitellen samalla keitosta.

6. Käy ainakin kuusitoista kertaa kokeilemassa värikylvyn lämpötilaa. Kun se viimein alkaa porista, anna kiehua noin viisi minuuttia ja jätä sitten kylpy jäähtymään loppuillaksi.

7. Ennen suihkuun menoa kanna vielä melko lämmin kattila kylpyhuoneeseen, huuhtele langat ja nosta kuivumaan. Huomaa, että väri on aika tasainen, ja että tehokkaasta sekoittamisesta huolimatta vyyhdit eivät ole menneet pahasti solmuun.

8. Seuraavana päivänä tuo vyyhdit kylpyhuoneen keltaisesta valosta olohuoneen päivänvaloon ja ihaile lankoja pari päivää.

Raise your hats and your glasses too
we will dance the whole night throught
we're going back to a time we knew
under a violet Moon

Cheers to the knights and days of olde
the beggars and the thieves
living in an enchanted wood
under a violet Moon

Close your eyes and lose yourself
in a medieval mood
taste the tresures and sing the lunes
under a violet Moon

This my delight on a shiny night
the seasons of a year
to keep the lanterns burning bright
under a violet Moon

Blackmore's Night: Under a Violet Moon

Värinä Dylonin Windsor Purple, jonka lopullista sävyä en aivan saanut edes Gimpillä esille. Violetti on sellainen hyvin röyhkeä ja kirkas, paljon parempi kuin vaikkapa kotimaisen lankavalmistajan sukkalangan violetti. Väri on myös mielekkään epätasaisehko olematta silti yhtään pätkärääkätty - paljon tasaisempi mitä uskalsin odottaa.

Värjäys tapahtui toissailtana, ja vyyhdit ovat edelleen tässä olohuoneessa, en ole malttanut edes keriä niitä. Ne ovat niin kauniit! <3 Nämä saivat nimen Under a Violet Moon, ja menevät odottamaan NaNon päättymistä (kymppitonni rikki tänään! Sen kunniaksi meillä syötiin pizzaa ;))

feelin' blue

Muutama päivä on mennyt aika nopeasti, valmista ei ole vieläkään, sillä yksi projekti vie jonkin verran aikaani tässä kuussa. Puikot on silti kilisseet aika mukavasti, tuntuu vain, ettei mitään oikein saa valmiiksi.

Kävimme viikonlopun ruokaostoksilla tällä kertaa toisella puolen Tamperetta, kun saimme sieltä kyydin takaisin ja lisäksi kuski (eli mummuni) lahjoitti minulle värjäyskattilan!

Se on sininen! Ja vetoisuudeltaan kuusi litraa! Nyt voin värjätä muullakin kuin elintarvikeväreillä, ja enemmän kuin 150 g kerrallaan (200 g on suunnilleen maksimi mitä vajaan kolmen litran soppakattilaani mahtuu värjäytymään). Ostin samalla reissulla muutamat dylonin kuumavärinapit, värjäilen ehkä tällä viikolla jo yhdet sukkalangat ja sitten pitääkin ostaa lisää valkoista Nallea värjäysprojekteihin. :D

Keskeneräiset neuleetkin ovat muuten sinivoittoisia tällä hetkellä. Kattilaan änki kuvattavaksi myös huivi, jonka piti olla nopeatöinen (kun totesin, ettei minulla ole yhtään itse tekemääni huivia ja alkaa jo olla sellaiset ilmat, että huiveja tarvitsee). Loin 120 cm:n pyöröille "sopivasti" eli monta silmukkaa, ja sitten aloin neuloa ainaoikeaa. Musta on Kitten Mohairia, turkoosi jotakin nimetöntä ammoin nettikirpputorilta ostamaani mohairia.

Tässä poseeraa sitten pipontekele, jonka aloitin miehelle purettuani sen Rustika-kissapipon langanpuutteen vuoksi. JC:hän se, lanka on Isoveljeä, jota hamstrasin Anttilan poistolaarista joskus, mutta kotona tuo väri ei sitten enää puhutellutkaan. Miehelle sopii, tämä on yllättävän hankalaa neuloa nelosen sukkiksilla, kun ei ollut sopivaa pyöröä alkuun. Tulee sormet kipeiksi, eli tätä tehdään aina välillä 5-15 kerrosta kerrallaan. Vielä en ole kavennuksiin asti päässyt.

Syyskuussa aloitin Viita-neuleeksi suloisen pehmeästä Lana Grossan petroolista Babykidistä huivia. Katselin erilaisia pitsi- ja muitakin huiveja ja totesin sitten, että haluan tästä ihan vaan sileän huivin, joka on leveän suorakaiteen muotoinen ja jonka alussa ja lopussa on joitakin kerroksia helmiä. Puikot numero 5, joista tulee silmääni sopivaa neuletta. Luultavasti pingotan tästä vielä vähän verkkomaisemman valmistuttuaan.

Helmiä on yllättävän vaikea kuvata, mutta ne ovat "ei-ihan-pienimpiä" petroolinvärisiä kiiltäviä lasihelmiä. Pujottelin niitä yksi yö ensimmäisen kerän alkuun. Se sama kerä on menossa vieläkin, huivilla venyttämättä mittaa reippaat 50 cm ja leveyttä jotain 35 cm. En ole tätä juurikaan kotona neulonut, aika paljon Viita-akatemiassa ja myös eräissäkin tupareissa tuli puikoteltua (jonka jälkeen joku kysyi minulta, teenkö työkseni jotain käsitöihin liittyvää). :)

Se täältä tänään. On ollut vähän huono maanantai, en ehtinyt edes kaupungille (ja postiin), kuten oli tarkoitus. Huomenna uusi yritys, nyt menen etsimään jotain ruokaa.