Blah ja oih

Ensin se blaah-osuus. No ei nää nyt kovin blaah-sukat ole, tulipahan vaan tylsä kuva koon 46 sukista. Ihan vaan, kun ei meidän taloudessa noin isoja jalkoja ole. Mutta nämä olikin miehen kaverin tilaamat sukat. Tilauksen ja speksit sain kesällä tyypin nähtyä keskeneräiset vihreämustaraidalliset polvisukat: "Tekisitkö mulle oranssimustaraidalliset sukat? Ja sit jos vielä sais kärjen oranssilla niin olis tosi jees." Mitatkin otettiin saman tien, tosin se lappu hävisi jonnekin tässä välissä, joten toivon, että sukat ovat oikean kokoiset.

Lupasin jouluun mennessä nämä saada valmiiksi, siis etuajassa valmistuivat! Ja ihan vaan Sukkasadon vuoksi. :D Sukat lähtevät piakkoin (luultavasti ensi viikon alussa) postiin arvontapalkintopakettien kanssa, viimeiset kun nimittäin vaativat hieman työtä ja ainakin yhden kaupunkireissun vielä.

Malli: Oma, ihan perussukat
Lanka ja menekki: Gjestal Maija, 143 g, mutta kaksi kerää olin varannut sekä mustaa että oranssia ja jämäkerät ei kauhean isoja olleet tietenkään.
Puikot: 3,5 mm, ensin metalliset, ensimmäisen sukan kantapään jälkeen vaihdoin kasarisukista vapautuneisiin eebenpuisiin ja toinen sukka valmistuikin nopeasti.

Sitten sain tänään aika ihkua postiakin, mutta näistä lisää myöhemmin. (Eikö meillä olekin hieno (ja vähän roskainen, bloggaajan huom.) pöytäliina sohvapöydällä? Se on jonkun jo edesmenneen sukulaiseni kutoma ja siinä on violettia, mustaa ja kullankeltaista. Viimeksi mainitusta väristä en muuten pidä, mutta sopii tähän liinaan niin hyvin. Ja täytyy hehkuttaa, että se on ollut tuossa nyt öö... aika kauan, enkä ole saanut tahrattua sitä vielä! Se on hyvin minunlaiseltani sottapytyltä. :P)

(Edit: ajatusvirheen korjaus)

four in the morning, the end of December

Kello on kyllä oikeasti vähän yli seitsemän illalla eikä vielä ihan ole joulukuu, mutta tämä lanka oli pakko nimetä Leonard Cohenin kappaleen mukaan:

"Its four in the morning, the end of December
I'm writing you now just to see if youre better
New York is cold, but I like where I'm living
there's music on Clinton Street all through the evening.

I hear that youre building your little house deep in the desert
you're living for nothing now, I hope youre keeping some kind of record."

"Ah, the last time we saw you you looked so much older
your famous blue raincoat was torn at the shoulder
you'd been to the station to meet every train
and you came home without Lili Marlene."

Leonard Cohen: Famous Blue Raincoat

Eilen siis sain vihdoin aikaiseksi tehdä yhdestä Nalle-kerästä vyyhdin. Sitä varten laitoin keskelle olohuoneen/työhuoneen/ruokailutilan (kaksion monikäyttöinen tila) lattiaa neljän tuolin jonon. Vyyhdin pituutta en kyllä mitannut.

Valmistelin keittiöön kaksi kattilaa värjäykseen ja kahteen eri purkkiin väriliemet: toiseen neljä pussia Berry Blueta, toiseen saman verran Pink Lemonadea. Tässä vaiheessa pinkki näytti ihan lupaavalta. Asettelin vyyhdin kattiloihin suunnilleen puolet ja puolet, ja laitoin perään vettä niin, että langat melkein peittyivät, samalla levyt päälle.

Sininen puoli otti hienosti väriä, mutta mitä tapahtui haluamalleni pinkille? Väri oli makuuni turhan haalea ja lisäksi selkeästi persikka. Per-alkuinen kirosanakin meinasi päästä, mutta nielaisin sen ja rynnistin kuivakaapille ennen kuin kaadoin loput pinkit limonaatit langan niskaan. Purkkiin jääneeseen väriliemeen kaadoin pari lirausta punaista elintarvikeväriä tarkoituksena hieman tummentaa väriä. No sekin väri taittoi oranssiin, tuloksena tiilenpunaisen ja persikan läikikästä lankaa. Berry Blueta oli vielä pari pussia, joten tein niistä uuden väriliemen (koska sininenkin puoli kaipasi hieman syvyyttä väriin). Lisäksi vähän sinistäkin elintarvikeväriä pullosta.

Lisäsin sinistä punaiseen väriliemeen ja kaadoin kaiken pikkuhiljaa kattilaan. Lanka alkoi näyttää purppuralta, ainakin jossain valossa. Tein sinisen puolen loppuun, siirtelin keskikohtaa niin, ettei jäänyt valkoista aluetta, kiehautin vedet ja jätin kattilat jäähtymään.

Noin ehkä tunnin päästä kurkistin kattilaan. Sinisellä puolella oli väri hävinnyt vedestä, kuten on hyvä. Punaisella puolella lanka iloisesti lillui oranssissa vedessä, ilmeisesti siis punainen elintarvikeväri ei imeytynyt, toisin kuin sininen. Kiehautin sen puolen langan uudelleen, mutta väri ei hävinnyt. Lisäksi lanka ei lähemmässä tarkastelussa ollutkaan purppuraa, vaan ruskeaa tai vihreää. Voin sanoa, että tuli aika kookas wtf-ilmiö, mutta ilmeisesti käyttämäni punaiset taittoivat liikaa oranssiin.

Hieman peläten vein myöhemmin jäähtyneen langan kylpyhuoneeseen. Punaista lähti aika ronskisti vielä huuhdellessakin, kun sinistä ei yhtään. Kylpyhuoneen keltainen valo vääristää väriä aika pahasti, joten se näytti karmealta siellä. Mutta kun sitten päivällä toin kuivuneen vyyhdin olohuoneeseen auringonvaloon, se näyttikin aika hyvältä. Vyyhtikuvassa näkyy punaiseen päin vivahtava ruskea, ja keriessä lankaa valo osui oikeasta kulmasta siihen ja paljasti metsänvihreän sävyn, hiukkasen oli siellä oranssiakin kyllä.

Langasta piti tulla Heppaset (eli All the Pretty Little Horses) ja samalla nimellä kulkevat sukat, mutta kyllä minulle kuuluisa sininen sadetakkikin kelpaa. :) Lisäksi sävyt tulevat aika hyvin mätsäämään suunnittelemaani kaulaliinaan...

Paljastus

Onko se säärystin? Onko se lahje? Onko se pussukka pullolle, kännykälle, ipodille vai kenties muille pienille aarteille? Vai olisiko se sittenkin hiha tai lapsen sukka? Entäpä neulegraffiti?

Ei mikään yllämainituista. Arvuuttelemastani työstä tuli nimittän...

Häntä! Tai tulee, se kaipaa vielä vähän täytettä ja tietysti kiinnityksen housuihin. Lankana Gjestalin Maija, puikot 3 mm eebenpuiset alussa ja sitten metalliset sormikaspuikot. Silmukoita 12x3 ja pituutta tälle tuli noin 80 cm - erittäin hyvä persjalkaisen raitakissan häntä. ;)

Kuten näkyy, se on ehkä hiukan pitkä ipod-pussiksi. Kännykkä sinne menisi kyllä myös, mutta hankalaapa sitä olisi tuolta kaivaa. Ja pullo, melkein yhtä mahdoton kuin kameramme. :D Mutta hienoja arvauksia tuli! Olisi ehkä pitänyt paljastaa sen verran, että tulossa on osanen Samhain-Schattenin naamiaispukuun. Samaan pukuun liittyvät myös ne kämmekkäät sekä mainitsemani sukat. Vielä pitäisi ostaa jostakin kapea hiuspanta ja neuloa siihen korvat. Sen jälkeen puku on enää muutamaa pientä yksityiskohtaa vaille valmis. Valmiista hännästä ja muustakin puvusta lisää sitten Schattenin aikoihin eli parin viikon päästä.

Koska oikeaa vastausta ei siis löytynyt, ensimmäinen palkinto menee mielestäni hauskimmalle arvaukselle:

"hiirenmakuupussi. Kun saat makuupussin valmiiksi, sujautat joka ilta hiiren siihen nukkumaan. Teet sitä tuossa läppärin lähettyvillä jotta voit välillä sovittaa."

Näin arvasi TuijaM. Onnea hänelle!

Minulla kyllä on erillinen hiiri kannettavassa, ja on totta, että neuloin koneen lähellä, mutta neulomispaikkani on sama työstä riippumatta. Koneeni nimittäin sijaitsee sohvapöydällä (tai käytössä ollessa sylissäni) pikkuruisen työpöytäni ollessa pyhitetty pöytätilaa vaativille töille (ponien kustomointi, korujutut ja massailut, maalaus). Neulominen ja surffailu suoritetaan sohvalla, jalat sohvapöydällä. :)

Päätettyäni iltapäivällä ensimmäisen palkinnon saajan laitoin tulostimen jauhamaan ja leikkelin ja taittelin kommentit. Sekoitin lappuset pienessä peltiroskiksessa. Arvonnan suoritin yksin kissamme Pessin toimiessa virallisena valvojana (tosin hänen mielestään terraariossaan vesiastiassa uiskenteleva viljakäärme tarvitsi enemmän valvontaa kuin minun arvontani).

Toisen palkinnon voittajaksi arpoutui täten Pirjo. Ilmoitan vielä molempien voittajien blogeihin voitosta.

Onnea voittajille! Laittaisitteko minulle säköpostilla osoitteenne (osoitteeseen asaotus [miumau] gmail [piste] com), niin laitan parin viikon kuluessa jotakin pientä postiin? :)

Arvonta on päättynyt!

Arvaus- ja osallistumisaika on nyt ohi. Esittelen arvauskohteen ainakin jonkin verran valmiimpana ja arvon palkinnot huomenna päivällä. Kiitos kaikille arvauksista ja kommenteista! :)

a slow glowing dream

"First, when there's nothing but a slow glowing dream
That your fear seems to hide deep inside your mind
All alone I have cried silent tears full of pride
In a world made of steel, made of stone

Well I hear the music, close my eyes, feel the rhythm
Wrap around, take a hold of my heart"

"What a feeling, bein's believin'
I can't have it all, now I'm dancin' for my life
Take your passion, and make it happen
Pictures come alive, you can dance right through your life

Now I hear the music, close my eyes, I am rhythm
In a flash it takes hold of my heart"

Malli: oma, 8-aloituksella ja tämän ohjeen kantapäällä
Nimi: What a feeling!
Lanka ja menekki: 7 veljestä pinkki ja violetti, yhteensä vajaa 150 g
Puikot: 3,5 mm eebenpuiset + 3,5 mm 40 cm addin pyöröt

Olen haaveillut jo jonkun aikaa eriparisista raitasukista. Tarkoitukseni oli tehdä turkoosipetroolit, mutta en löytänyt sopivan petroolia lankaa, ja nämä langat taas ostin kuin huomaamatta Mammuttimarkkinoiden alennuksesta. Väri on niin kasaria, että... Ei ihme, että Irene Caran nostalginen kappale alkoi soida päässä joka kerta, kun otin työn käsiini. :) Kyseinen kappale löytyi eräältä hyvin muistorikkaalta c-kasetilta (jonka olen harmikseni hukannut jonnekin), jota ystäväni kanssa kuuntelimme barbie-leikkiemme lomassa.

Tuo kantapää vaan... ei sovi ainakaan raitasukkiin. Lisäksi en vaan osannut, jouduin kysymään apua neulojatoverilta ja siltikin tein vähän oman pään mukaan, kun kantapäästä olisi muuten tullut vielä rumempi. Ihmettelin muuten, että tuossa Lyyra-sukkiin linkitetyssä Ullan varsinaisessa ohjeessa oli selitetty vähän turhan lyhyesti se käännös, pelkästään sen avulla olisin tehnyt ihan väärin. Seuraavaksi sitten se ranskalainen kantapää.

Ilmassa on luultavasti jo jotakin kisaväsymystä polvisukkien suhteen, sillä näissä meni noin kuukausi valmistua. (Ensimmäiset polvisukkani, useammankin parin, tein alle viikossa per pari.)

Liityin joitakin päiviä sitten Jujukerhoon, jonka mainosta olin katsellut vessan lattialla jo aika kauan (sinne tulee kiikutettua lukemisiksi lehtiä ja mainos tipahti jonkun välistä). Koska tutustumispakettikirjojen valikoimassa oli kaksi neulekirjaa, tartuin tarjoukseen. Suloisten sukkien ja Hurmaavien huivien lisäksi sain edullisesti isohkon opuksen nimeltään Taito tehdä - ilo onnistua, sekä ihan mukavankokoisen helmityöpaketin.

Huivikirjassa ei ollut kovin montaa sellaista huivia, jotka olisivat heti iskeneet silmiini tai olleet mitenkään erikoisia (suurin osa oli aika perusohjeita, sellaisia joita olen jo nähnyt tai tehnytkin), mutta sieltäkin tarttui jotain mukavaa tekolistalle. Minulla on hirveän vähän huiveja eikä oikeastaan yhtään omatekoista, työn alla tosin on kaksikin ja ihanat pitsihuivit suunnitelmissa. Ehkä tuolta kirjasta voisi ottaa lahjaideoita. ;)

Sukkakirja taas oli paljon kivempi, yllätyin ihan! Hirveästi inspiraatiota ainakin, jos ei nyt suoranaisesti kovin montaa sellaisenaan toteutettavaa ohjetta. Suunnittelin jo yksiä napitettavia sukkia, ensin pitäisi vain koolata lankaa niihin. :D

Taito tehdä - ilo onnistua on ihan hyvä perusopas. Neuleohjeiden osalta se oli minulle aika plääh, vaikka siinä olikin kattavasti esitelty perusasioita. Itse neuleohjeita ei sitten montaa ollut. Mutta siellä onkin sitten paljon muuta kivaa! Pehmolelujen ohjeita, huovutusjuttuja ja vaikka mitä. :)

Helmipaketti oli sinänsä kiva, että siinä oli tämän hetken lempisävyjäni ja lisäksi sellaisia korunosajuttuja, joita on pitänyt tilata jo vaikka kuinka pitkään. Luultavasti siis sekin tulee käytettyä. Plussaa myös kunnollisesta rasiasta!

Koko kuvassa näkyvä komeus maksoi postikuluineen vajaan parikymppiä, ihan hyvin siis.

Arvonta on vielä muutaman päivän käynnissä, lisää vastauksia/kommentteja kaivataan!

runoja ja mustaa mohairia

Teimme tänään tehokkaan ostosreissun Koskikeskukseen. Kuvassa näkyvät Merletosta ostetut mustat SandnesGarnin Kitten Mohairit ja sormikaspuikot sekä kirjakaupan poistolaarista löytynyt Pentti Holapan Rumpukalvolla, mutta lisäksi ostimme mm. viljakäärmeterraarioomme lämpölampun ja sisustuselementtejä.

Kitten Mohairit käytän ainakin huiviin. Ajattelin tehdä nopean ainaoikein-huivin, ja mustan kanssa yhdistän siihen joskus joltakulta ostamaani turkoosia nimetöntä mohairia, joka aiempien testausten valossa sopii Kittenin seuraksi.

Olen jo loppusuoralla eriparisukissa, joiden jälkeen teen tilaussukat valmiiksi, toivottavasti nekin ehtivät vielä sukkasatoon. Sitten keskeneräisten töideni tilanne onkin niin hyvä, että voin hyvillä mielin aloittaa raidallisen neuletakkini teon. :)

Ei täältä muuta. Muistakaa arvonta tuolla alempana! ;)

kämmekkäät ja arvauskilpailu

Ensin jotakin valmistunutta, loppupuolella arvauskilpailu ja arvonta!

Malli: Oma, peruskämmekkäät peukalokiilalla
Lanka: Gjestal Maija, alle 100 g
Puikot: 3 mm eebenpuiset
Kuvan otti: kihlattuni ja avomieheni :)

Ahkeran sukkaputken keskelle oli keksittävä puikoille jotain muuta. Näitä kämmekkäitä olin suunnitellut jo samansävyisten sukkien valmistuttua, mutta en ollut mukamas jaksanut aloittaa. Todella nopeat kädenlämmittimet kuitenkin valmistuivat kahdessa päivässä ja lisäksi päättelyyn meni tunnin verran tänään päivällä esteratsastusta seuratessa.

Sitten siihen arvontaan:

Mikä tai mitä tämän kuvan keskeneräisestä työstä on tulossa? Jätä arvauksesi tämän postauksen kommentteihin! Arvausaikaa on ensi viikon sunnuntaihin eli 26.10.2008 kello 23:59 asti.

Palkintoja on kaksi: oikein arvannut (tai jos oikeita arvauksia ei tule, hauskin/omaperäisin arvaus) saa tietysti palkinnon. Jos oikeita arvauksia on useampi, palkinto menee nopeimmalle. Lisäksi arvon kaikkien tähän alle kommenttinsa jättäneiden kesken toisen palkinnon. Jotain pientä, ainakin osittain itse tehtyä, kokoan palkinnot vastaanottajia toivottavasti miellyttäviksi arvonnan jälkeen. :)

Edit: Arvonta on päättynyt!

Vastavärejä

Vielä kahdet pikkuiset sukkaset ovat neuloutuneet muutaman päivän aikana. Nyt ei näitä sitten ole tulossa enempää ainakaan kovin pian, keskityn sukkasadon loppukirissä isompiin työn alla oleviin pareihin.

Malli: Iguleen pikkulapsen pitkät sukat kokoa vauva; Pienet sammakot ja Habanerot
Lanka: Pienissä sammakoissa Gjestalin Maija kahdessa eri vihreän sävyssä, Habaneroissa Nalle Colori, lankaa kului alle 30 g/pari
Puikot: 3 mm eebenpuiset

Jotta kaikki sukat nyt eivät aivan "poikien värisiä"* olisi, neuloin myös parin punaisia. Punasävyinen Nalle Colori oli jo melkein unohtunut jämäkerä, josta tulisi vielä ainakin yhdet pikkuiset tumputkin. Väri on niin tulinen, että Habanerot oli aivan pakko nimetä chililajikkeen mukaan. :D Pieniin sammakoihin käytin tummempaa Maijaa, jolle minulla ei ole ollut käyttöä, sekä vaaleampaa, jonka purin itselleni neulomistani reisisukista (jotka muutin polvisukiksi joku aika sitten).



Pikkuinen sukkapino lähti tänään mukaan, kun vierailimme tädilläni, joka odottaa vauvaa. Hän otti ilomielin vastaan kaikki sukat ja jopa maksoi niistä minulle hieman, vaikken mitään pyytänyt. Mutta tästä se alkaa, aion hemmotella uuden serkkutulokkaan piloille neulomuksillani. :D Hemmottelusta nyt voidaan sitten olla montaa mieltä...

Minulla oli myös mukana neulekassissani (jossa sukat kulkivat) mohairhuivi, joka on todella yksinkertaista sileää neuletta, päähän neuloin mukaan hieman lasihelmiä ja samoin aion tehdä toiseen päähän. Täti ihastui malliin niin, että tilasi itselleen samanlaisen, lupasi ostaa langat ja helmetkin valmiiksi.

*En itse henkilökohtaisesti koe mitään väriä yksinomaan poikien tai tyttöjen värinä. Mielestäni pikkulasten pukeutumisessakin voi hyvin käyttää tytöillä sinisiä ja vihreitä ja pojilla punaisia sävyjä. Pastellisävyjen sijaan haluaisin nähdä lapsilla enemmän kirkkaita ja tummempia värejä. No, hyvä se on näin toistaiseksi lapsettomana paasata. ;)

mielin määrin kahvii ja neulottavaa

Tänään oli huono aamu. Heräilin monta kertaa ja juuri ennen omaa herätystäni näin vielä aivan hillittömän kamalaa painajaista. Kun sitten pääsin hereille, olin nukkunut toisen käteni päällä ja sitä särki - hyvä syy nukkua vielä vähän lisää.

Päivän pelastus oli tänään Mokkamestareiden Kastanjakahvi, jonka vuoksi ajoimme eilen miehen kanssa bussilla kaupunkiin ja takaisin. Kävimme Pyynikintorin Lihassa, josta ostimme myös satsumia (valitsin mukaan yhden yllätyssatsumankin, kun paperi oli niin kaunis).

Tämä nyt ei liity neulomiseen muuten kuin että hyvän kahvin voimalla jaksaa neuloa. Tänään on tavoitteena tikutella yksi pieni sukka vielä, huomenna saan esitellä sitten kaksi paria taas.

Mutta aiheeseen littyen, sain eilen vihdoin postia Vuorelmalta. Olen tilannut sieltä puikkoja useampaankin kertaan, ja toimitus on ollut joka kerta hyvin nopea. Suurin piirtein seuraavana päivänä ovat puikot löytyneet postilaatikosta, tai sitä seuraavana, jos olen tilannut iltapuolella. Tällä kertaa kuitenkin jostain syystä postilla kesti vajaa viikko toimittaa puikot. Pelkäsin jo niiden hukkuneen matkalla, onneksi kuitenkin saapuivat. Eikä tuo toimitusaika nyt niin kamala ollut loppujen lopuksi, mutta kun on tottunut nopeampaan...

Kuvassa myös sneak peak huomenna esiteltävistä sukista ja sohvannurkkaan majoittuneita keriä. Yritin eilen opetella sisältä purkautuvan kerän tekemistä Benightedin ohjeella (ja täsmennyksellä), ja ilmeisesti ymmärsin jujun ihan oikein, sillä yhden pikkuisen kerän (ei kuvassa) sainkin ihan mukavasti onnistumaan. Isommista keristä vain tuli ruman mallisia ja liian tiukkoja, joten kerin ne takaisin palloiksi.

Myös sen pienimmän kerän kohdalla sai lankaa monesti vetää neuloessaan tai muuten kerä roikkui neuleen mukana ja kiristi lankaa turhaan. Ehkä jostakin paksummasta langasta onnistuisi paremmin?

Haluaisin värjätä taas lankoja, mutta kukahan tulisi vyyhdittämään langat valmiiksi?

sukkia ja narinaa

Neulesaralla on ollut hiukan hiljaisempaa viime aikoina. Sain toisen eriparikasarisukan valmiiksi, mutten ole aloittanut vielä toista. Fifeihin en ole koskenutkaan. Pää pursuaa ideoita, mutta tuntuu, että kaikki vain jumittaa. Kaiken lisäksi viime viikolla Vuorelmalta tilaamani pyöröt eivät tulleet vielä tänäänkään! Tosin ihan hyvä, etten vielä pääsekään aloittamaan takkia, sillä nyt pitäisi ahkerasti tikutella sukkia kuun loppuun asti. ;)

Aloitin kuitenkin loppuviikosta miehen kaverin tilaamia sukkia, joihin olin ostanut langatkin jo aikaa sitten, ja eilen iltapäivällä ennen sukuloimaan lähtöä paistoi aurinko niin mukavasti, että sain napattua alusta kuvan. Eilen illalla sain jo varren ja kantapään valmiiksi sunnuntain tositv-putkea seuratessani, mutta tänään en jaksanut sitä narinaa, mitä Maija aiheuttaa metallipuikkojen kanssa, ja aloitin uudet vauvansukat eebenpuisilla. Niitä piti itse asiassa tikutella viikonloppuna ison sukan lomassa, mutta lauantaina oli ystäväni tuparit ja sunnuntaina kävimme mummullani.

Näen tätiäni torstaina, ja siihen mennessä pyrin saamaan parin per ilta noita pikkusukkia valmiiksi, tai ainakin kaksi paria. Ensimmäinen sukka on jo kantalapussa, joten hyvältä näyttää. :)

Luumuisat merinosilkkipöpät

Malli: Villapöpät Ullasta, koko 1, muokattuna ohuelle langalle sopivaksi
Lanka ja menekki: Hjertegarn Merino Silk, sävy 8629 (luumu), ehkä 0,5-1 g vajaa 50 g
Puikot: 3 mm sukkapuikot (metalliset, kunnon rääkkiä sormille)

Ystäväni tilasi minulta villavaippapöksyt tulevalle vauvalleen. Näiden kanssa meinasi tulla ns. kisaväsymys. Neuloin pari päivää turbovauhdilla ja sen jälkeen pitikin sitten pitää ylipäänsä neulomisesta vapaata päivän verran (pikkusukan ehkä tikuttelin siinä välissä), kun oli vasemman käden sorminivelet kipeinä.

Ennen haarakiilaa ja kesken kiilan havaittiin myös kyllästymistä ja tylsistymistä mallliin tai sitten vain ohueen lankaan, kun tuntui, ettei lopu kesken.

Ja sitten, kun eilen päätin puoliväkisin neuloa pöpät loppuun, niin alkoi kesken kaiken hirvittää, että lanka loppuisi kesken. Langan ohuuden vuoksi tehtyjen modausten vastaisesti päätin neuloa lahkeet alkuperäisen ohjeen mukaan (3 krs sileää, 3 krs 1o 1n) ja siinäkin nynnyilin ja jätin sileät kerrokset kahteen. Lankaa jäi niin pieni nöttönen, että juuri ja juuri olisi sen kolmannenkin kerroksen sinne saanut, mutta eipä se lahkeiden pituuteen olisi vaikuttanut kauheasti. Nyt ovat aika mukavat. :)

Pöksyt on kuvassa vähän vinksallaan haarakiilasta, en jaksanut eilen pingotella niitä ja kastelinkin ihan vaan tosi nopeasti, etten huovuttaisi liikaa. Saa tuleva äiti sitten lanoliinituksen yhteydessä vanutella housut sopivaan muotoon, jos haluaa. Villapöpistä vielä yleisesti, teen mielelläni niitä lisääkin, mutta hahtuvasta (tai vastaavanpaksuisesta villalangasta) jatkossa, kiitos. :D

Nyt laitan jonkun elokuvan pyörimään ja neulon kaksi sukkaa loppuun, ennen kuin saan aloittaa uusia...

Väliaikatiedotus & WANTED!

Viisi kerää mustaa nallea ja yksi vaaleanpunainen odottavat vyyhteämistä ja kastelua.

Olen neulonut tänään tasan kolme pientä mallitilkkua (sitä mustapinkkiraitapuseroa varten). Päätin niiden perusteella, että viiden millin puikoilla tulee sopivaa jälkeä, nyt pitäisi enää tilata kunnolliset pyöröt viiden millin paksuisina ja päättää, haluanko takki- vai puseromallisen. Takki olisi ehkä käytännöllisempi.

Olisiko jollakulla ylimääräisenä kerä (vajaakin kelpaa) Novitan Rustikaa musta-harmaa-valkoisena? Tapiolta tilatessa tulisi yhdelle kerälle postikuluja kuusi euroa eikä viitsi sen vuoksi sieltä tilata. Isompaan tilaukseen taas ei ole varaa juuri nyt, ja olis kiva jos mies sais piponsa ennen pakkasia...

Edit: muokkailin vähän ulkoasua, en ole vieläkään täysin tyytyväinen, mutta tällä mennään, kunnes saan Visioni Mukaisen tehtyä. :)

Kurkistus projektilaatikkoon

En ole saanut mitään valmiiksi päiviin (syytkin selvinnevät tästä päivityksestä), mutta tänään, kun Aurinkojumala oli suotuisa, sain kuvattua wippejä. Luvassa siis sneak peek toivottavasti pian valmistuvista.

Projektilaatikkoni on Etolasta ostettu muovinen lelulaatikko. Oikeasti ensimmäinen, joka Toimii. Haaveilen tuota vielä isommasta puuarkusta, mutta kun ei ole tilaa... tuon voi rullata aina sinne, mihin se mahtuu.

Seuraava kuva on viikonlopulta, ja siinä näkyy sekä viikonloppuna iskenyt pipo-flow että ensimmäinen syy neulomistahdin hidastumiselle. Pipo-flow'llekin kävi ohraisesti, sillä kesken kaiken loppui lanka. En ole muuten saanut aikaiseksi tilata sitä lisää...

Perjantai-iltana kävi niin sanottu virhe, vahinko ja ruuanlaittotapaturma. Perunoita pilkkoessa pilkoin myös peukalonpäähän palkeenkielen. Se ei ollut kovin kipeä, eikä verenvuoto alun jälkeen ollut niin paha, että olisin muuten tarvinnut kuvan kaltaista paketointia, mutta kun sohin siihen jatkuvasti puikolla. Tänään kyllästyttyäni repäisin kaistaleen ihoa irti, ja haava arpeutuu aika mukavasti.

Taka-alalla, koneeni ruudulla näkyy kirjoneulegeneraattori, jolla hahmottelin hiukan yksien pikkusukkien mahdollista varsikuviota. Kahtotaan.

Nyt sitten sinne projektilaatikkoon. Kesken on kolmet sukat! Tosin nuo vihreät neuloin jo aikaa sitten, ne olivat reisipituiset. Kyllästyin kuitenkin siihen, etten saanut niitä pysymään ylhäällä, ja otin ne purkuun polven alle. Toiseen jo tein uuden resorin valmiiksi, toinen odottaa vielä.

Pinkkivioletti on melkein valmis ensimmäinen kasarisukat. Siis nuo värit. Näistä tulee vieläpä eripariset. Kotiin oli vaan pakko saada jotain ihanankamalaa jalkoihin. :D Oikeasti värit eivät ole ihan noin järkyttävät, en saanut korjattua niitä oikeiksi Gimpissä.

Alimpana näkyy itse koolamani (vaaleanpunaista nallea, helvetisti Blue Berryä, muutama Strawberry, yksi Grape ja sinistä vielä elintarvikeväripullostakin...) lanka, josta on tulossa muunnelmat Fifi-sukista. Elämäni ensimmäiset pitsisukat. :O

Kuvassa ei näy kantapäitä, eikä kolmansissa niitä ole edes valmiina, mutta vihreäraidalliset on tehty tiimalasikantapäällä, kasarisukat vähän lyhyemmällä versiolla tästä kantapäästä, ja Fifeihin meinaan tehdä ranskalaisen kantapään, kenties tällä ohjeella... Kaikki kolme on aloitettu kasilla, johon ehkä olen vähän kyllästynyt, eikä se näytä hyvältä, jos sukka ei ole jalassa.

Näissä ei pitäisi mennä enää kauaa, sillä olen jo haarakiilassa. Kyseessä on siis ystäväni tulevalle lapselleen tilaamat villapöpät, joiden ohjeen kanssa on ollut vähän säätöä. Tilaaja kun halusi ne paljon ohjetta ohuemmasta langasta. Kun mallitilkku oli tehty ja laskeminen suoritettu, jouduin parin päivän tehokkaan neulomisen seurauksena pitämään välipäivän, sillä kolmosen metallisilla puikoilla neulominen kipeytti sormet niin tehokkaasti.

Vähän hirvittää, riittääkö lanka, toisaalta lyhytlahkeiset tilattiinkin.

Lanka, HjerteGarnin MerinoSilk, on aika vitsin pehmeää ja ihanan tuntuista. Siitä voisi tehdä jotain itsellekin.

Sitten on muutama kerä, jotka huutelevat aina välillä jotakin. Myös näitä on kerääntynyt projektilaatikkoon, tosin viimeksi lankalaatikoita järjestäessä heittelin joitakin niihin, jätin vain sellaiset, joista aion tehdä jotakin piakkoin.

Nämä pikkuiset inisevät haluavansa vauvansukiksi. No niitähän tulee, pikapuoliin pitäisi ottaa puikoille taas.

Kaikki nämä Gjestalin Maijaa, pikkuiset vihreät niistä vihreäraidallisista sukista purettuja.

Oranssit ja mustat kerät haluavat miehen kaverin sukiksi, nekin Maijaa.

Tuo kaalikerän näköinen taas on ensimmäisiä Kool-Aid -kokeilujani viime talvelta, ja siitä olen luvannut äidille perussukat, viimeistään jouluksi. Myös toinen koolattu kerä odottelee vaaleanpunaisen seiskaveikan kanssa äidin polvisukiksi pääsyä.

Tähän eivät keskeneräiseni kuitenkaan lopu, mutta vaikka päivällä aurinko paistoi komeasti, on kerta kaikkiaan asioita, joita ei kamera osaa tallentaa. Esimerkiksi petroolinsininen mohairhuivinalku. Lisäksi jätin projektilaatikon pohjalle suosista yhdet kämmekkäät, jotka odottelevat kirjailua ja joita ehkä puran vähän.

Toinen neuletahdin hidastaja on jonkinlainen flunssanpoikanen. Kuumeilu vie jotenkin intoa ja jaksamista, eikä neuleisiin viitsi keskittyä kovin kauaa. Tauti on vaivannut viikonlopusta asti, olen vain odottanut kunnon flunssan iskemistä (että menisi kerralla pois tämä olo), mutta sellaista sänkyyn kaatavaa sairautta ei ole kuulunut. Kuume on kuitenkin kohonnut niin, että esimerkiksi pieni kuvaussessioni päivällä vei mehut aika hyvin.

Sain eilen ilmoituksen Lankatalon paketista, ja tänään mies suostui hakemaan sen, kun en itse todellakaan kyennyt. Ihana mies. :)

Seiskaveikoista tulee talveksi neulepusero, yksi musta kerä minulla jo oli, senkin aion puseroon upottaa. Toiset 3,5 mm:n sukkapuikot, että saisin jotkut tilaussukista aloitettua. Ihanat ihanat ihanat Dropsin muoviset 5 mm:n pitkät neulepuikot, tekisi mieli hankkia koko värisuora, vaikken liiemmin pitkiä puikkoja tarvitse. Ja sitten Kool-Aidia.

Kolmas neuletöiden valmistumista hidastava seikka on se, että eräs kesällä neulomani takki meni tänään purkuun. Jatkan urakkaa huomenna, mutta tänään illan aikana purin jo hupun, hihat ja toisen etukappaleen. Se ei vaan toiminut, ja lisäksi tein muutaman tyhmän virheen. Langasta tulee ehkä jotain ihan muuta, ainakaan noin isoa takkia en ala heti neuloa.

Nyt voisi suunnata nukkumaan.

Edit: Typojen korjausta + lisätty linkki lankakauppaan.

pieniä sukkia, pieniä sukkia...

Malli: Pikkulapsen pitkät sukat, koko pikkuvauva (ohje hieman alempana ko. sivulla), nimeltään Vauvakyborgit ja Sataa sataa ropisee
Lanka ja menekki: itsekoolaamani wool, n. 25 g/pari
Puikot: 3 mm eebenpuiset sukkapuikot

Nämä valmistuivat suunnilleen sukka illassa -metodilla pari päivää sitten, vasta tänään sain kuvattua. Vihreäsinisten Vauvakyborgien jalkapohja on noin sentin pidempi kuin sinipunaisten Sataa sataa ropisee -sukkien.

Nimiä mietin näille tosi pitkään (minullahan on tavoitteena nimetä kaikki sukkani, ja varsinkin ne, jotka syntyvät itse värjäämistäni langoista). Langat värjäsin Kool Aidilla viime vuonna ja tein niistä joululahjasukiksi Pretoriaanikyborgit (sinivihreät) veljelle ja Resurssikysymys-sukat isälle. Molemmista joululahjasukista jäi sopivasti alle 30 g lankaa per väri, ja se lanka riitti näihin, jäi vain pikkuiset nöttöset. Sinipunaiset toivat mieleen sadesään, jollainen täälläkin on vallinnut viimepäivinä, joten ne saivat nimensä aiheeseen sopivasta lastenlaulusta. Vihreäsinisille en keksinyt muuta nimeä kuin Vauvakyborgit, onhan nuo värit aika neon. :D

Olen ottanut tehtäväkseni tikutella näitä pikkusukkia laatikoissa majailevista keränlopuista sekä langoista, joille en ole keksinyt tarkoitusta. Aion tarjota pieniä sukkasia tädilleni sekä kaverilleni, jotka odottavat perheenlisäystä. Loput sukat laitan hyväntekeväisyyteen (Projekti Villasukan kautta).

Keskeneräisistä ei ole kuvia (sillä meinasi mennä hermot valonpuutteeseen jo sukkia kuvatessa), mutta työn alla on mohairhuivin lisäksi em. ystäväni tulevalle vauvalle villapöpät ja miehelle kissapipo aika kauan laatikossa marinoituneesta Rustikasta.